TUL ry:n strategia 2016-2022

Valtuuston päätös 23.5.2015

Johdanto

Suomen Työväen Urheiluliitto osallistuu aktiivisesti suomalaisen liikunta- ja kansalaistoimintakulttuurin kehittämiseen. Näin on tapahtunut koko 2000-luvun ajan. Varsinainen liikuntapoliittinen ohjelma on hyväksytty vuoden 2003 liittokokouksessa ja vuoden 2007 liittokokous konkretisoi ohjelman tavoitteita liikuntapoliittisella kannanotolla. Vuoden 2010 liittokokouksessa arvioitiin valtuuston vuonna 2006 hyväksymän strategian (2007–2015) toteutumista sekä tehtiin linjaukset ja painopisteet liittokokouskaudelle 2010–2013. Päätöksen mukaan "liittokokouskaudella keskitytään seuratoiminnan kehittämisen kolmeen osa-alueeseen: 1) koulutustoimintaan, 2) palvelutoimintaan, 3) lajityöhön sekä lasten ja nuorten liikuntaan". Vuoden 2013 liikuntapoliittisessa asiakirjassa toimintaa haluttiin profiloida "1) lasten ja nuorten liikuntaan 2) terveyttä edistävään liikuntaan ja 3) amatöörikilpaurheiluun".

TUL:n 28. liittokokouksessa 18.–19.5.2013 hyväksyttiin uusi liikuntapoliittinen asiakirja, jonka tavoitteena on ajaa sellaista liikuntapolitiikkaa, joka takaa liikunnan kaikille maksuttomaksi peruspalveluksi, jolloin liikuntapolitiikka ei voi nojautua mahdollisuuksien tasa-arvoon vaan todelliseen tasa-arvoon.

TUL:n käsitykset liikuntakulttuurin edistämisestä ovat laajempia kuin pelkästään urheilujärjestöjen ajama liikunnan järjestöpolitiikka. TUL haluaa pitää huolta koko väestöstä eikä ainoastaan liikuntajärjestöihin kuuluvasta väestöstämme.

TUL:n strategia

TUL haluaa kehittää ja kasvattaa jäsenistään, tukijoistaan, viiteryhmistään ja koko suomalaisesta liikuntaväestä yhteiskuntaa uudistavia aktiivisia ja vastuuntuntoisia osallistujia, jotka ottavat liikuntatoiminnassaan huomioon yhteisöllisyyden, yhteiskunnan heikoimmista huolehtimisen ja erityisesti liikunnan kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen hajautetuilla kansallisilla liikuntaorganisaatioilla. Ne toteuttavat parhaiten liikunnan monipuolista kansallista tasa-arvoa ja kansainvälistä solidaarisuutta sekä turvallisuutta liikunnan avulla globaalisti.

TUL:n tärkein painopistealue on matalan kynnyksen harrasteliikunnan edistäminen ja lisääminen Suomessa tasa-arvoisesti koko väestölle. TUL tukee ja edistää terveyttä edistävän harrastajalähtöisen matalan kynnyksen harrasteliikunnan saatavuutta ja saavutettavuutta.

TUL haluaa tukea toimintaa, jossa kaikkia yhteiskunnan sektoreita – kuten julkinen, yksityinen ja kolmas sektori – otetaan mukaan erityisesti terveyttä edistävän liikunnan toteuttamiseen

TUL haluaa olla mukana sellaisessa liikuntakulttuurin organisatorisessa kehittämisessä, joka perustuu hajautettuun liikunnan palvelutuotantoon ja joka ottaa oikein huomioon toimijoiden erilaiset piirteet, kohdejoukot, historian ja toimintatavat liikuntakulttuurin tasapuolisessa kehittämisessä.

TUL ei aktiivisesti tue kaupallista kilpa- ja huippu-urheilua. TUL toteuttaa toiminnassaan harraste- ja amatöörikilpatoimintaa kansallisesti ja kansainvälisesti eri urheilumuodoissa.

Yleistavoitteet:

  • Kehitetään harrastajan tiekartta, joka mahdollistaa elinikäisen liikunnan harrastamisen kohtuullisin kustannuksin.
  • Kehitetään toimintamuotoja, joissa voi harrastaa liikuntaa monipuolisesti ja jotka tähtäävät liikunnan harrastuksen lisääntymiseen.
  • Kehitetään verkostomainen toimintamalli yhteistyötahojen, vapaaehtoisten ja rahoituksen kanavoimiseksi matalan kynnyksen toimintaan.
  • Kehitetään edelleen ja vakiinnutetaan alueellisen toiminnan mallissa määritellyt hallinto- ja toimintamuodot.

Toiminnalliset tavoitteet:

  • TUL tuottaa harrasteliikunnan kuvauksen ja määrittelee lupauksen harrastajalle. Määrittely koskee elämänkaarelle tapahtuvan harrastamisen mahdollisuutta, harrastajan tiekartta.
  • TUL:n koulutustoiminnan painotukset ovat jatkossa lisääntyvässä määrin harrasteliikuntaa tukevia, esimerkkinä vertaisohjaus. TUL tarjoaa jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa järjestö-, nuoriso- ja ohjaajakoulutusta.
  • TUL pyrkii aktiivisesti laajentamaan yhteistyöverkostoja ja toimintamuotoja seurojen toiminnan tukemiseksi ja harrasteliikunnan koordinoimiseksi yhtä seuraa suurempina kokonaisuuksina.
  • TUL määrittelee seurojen toiminnalliset tavoitteet huomioiden harrasteliikunnan tukemisen toimintamuodot, joilla tuetaan seurojen toimintaa ja lisätään seurojen välistä yhteistyötä.

Toimenpiteet matalan kynnyksen harrasteliikunnan edistämiseksi:

  • Harrasteliikunnan tiekartan avulla kuvataan harrasteliikunnan kehittäminen: lasten- ja nuorten liikunta, työyhteisö- ja aikuisliikunta, ikääntyvien liikunta, veteraaniliikunta.
  • TUL määrittelee sukupolvittain liikkujien elinkaarella keskeiset tavoitteet ja rajapinnat: esim. eri lajien yhteinen toiminta, kaveriporukoiden oma toiminta, perheiden yhteinen toiminta, eri-ikäisten yhteinen toiminta, monipuoliset harrastemahdollisuudet, yhteys kouluun ja opiskeluun, terveysliikunta, työ- ja toimintakykyä ylläpitävä harrasteliikunta.
  • Harrasteliikuntaan osallistuminen ilman, että sitoudutaan vain yhden seuran toimintaan. TUL edistää moniin lajeihin osallistumismandollisuuden antavan monilisenssin käyttöönottoa ja uudenlaisia jäsenyyskäytäntöjä, joilla saa mandollisuuden osallistua yhdellä "jäsenyydellä" tms. monen seuran järjestämiin toimintoihin.
  • Vapaaehtoisten, ohjaajien ja harrastajien rekrytointi sekä vapaaehtoistoiminnan koulutukset.
  • Lähiliikuntapaikkojen varmistaminen ja edunvalvonta: Vaikuttaminen kunnallisella ja koko maan tasolla, jotta lähiliikuntapaikat turvataan kaikkialla.
  • Tiedotus matalan kynnyksen harrastetoiminnasta ja yhtenäinen viestintä: yleinen tiedotus, kannustus ja ohjaus lajikokeiluihin ja lajien ja harrastajien esittelyt mediassa. TUL koordinoi, tukee ja toteuttaa mahdollisimman yhtenäisten kanavien kautta viestintää verkossa. Taataan harrastajien tiedonsaantia ja vältetään yksittäisten seurojen rajallisten viestintä-/tiedotusresurssien hajaantuminen.
  • Monipuolisten yhteistyömuotojen järjestäminen: TUL järjestää uusia yhteistyötahoja harrastajien käyttöön; eri seurojen ja järjestöjen sekä esim. kunnallisten toimijoiden yhteistyökäytännöt. Hyvien käytäntöjen koordinointi, levittäminen ja niistä kertominen koko maassa kuuluu tähän.
  • Mahdollisuuksia toimia muissakin rooleissa kuin harrastaja: TUL tekee yksittäistä seuraa laajemmin näkyväksi vapaaehtoistoiminnan ja järjestötoiminnan arkea mm. henkilökuvien, toimintaesittelyjen kautta.
  • TUL:n tapahtumat tukevat matalan kynnyksen harrasteliikuntaa.

Toimenpiteet seuratoiminnan kehittämiseksi:

  • Materiaalien tuottaminen: seurojen ja harrastajien käyttöön tuotetaan materiaalia harjoittelusta, idea-pankit, hyvät toimintamallit ja käytännöt.
  • Ohjaajien koulutus: varmistetaan että seuroissa on osaavia ohjaajia eri tasoisille harrastajille.
  • Koulutustoiminnan painotukset: terveyttä edistävä harrasteliikunta, luontoliikunta ja vertaisohjaus.
  • Yhteistyöverkostot ja toimintamuodot seurojen toiminnan tukemiseksi ja harrasteliikunnan koordinoimiseksi yhtä seuraa suurempina kokonaisuuksina.
  • Seurojen laatutakuun kehittäminen: seuratoiminnan tukeminen harrasteliikunnan näkökulmasta kokonaisvaltaisesti TUL:n omalla palvelutoiminnalla.
  • Yhteistoiminnallinen liikuntapolitiikka (julkinen sektori, yksityinen sektori, järjestö, media)

(Strategiassa määritellään harrasteliikunnan käsite ja idea soveltuvalla tasolla, toimintasuunnitelmissa vahvistetaan tarkemmin keinovalikoima.)


TUL:n 2010-luvun liikuntapolitiikka

TUL:n 28. liittokokouksessa 18.-19.5.2013 hyväksytty päätös liikuntapoliittisesta asiakirjasta
- asiakirjat ladattavissa pdf-muodossa tekstin jälkeisistä linkeistä

TUL:N 2010-LUVUN LIIKUNTAPOLITIIKKA 

TUL:n liittokokoukselle esitetty liikuntapoliittinen asiakirja vastaa 2010-luvun haasteisiin. Sen tavoitteena on liiton oman liikuntapoliittisen näkemyksen kirkastaminen ja selkeä näkemys suhteesta toimintaympäristöön ja omaan sisäiseen toimintaan sekä ymmärrys työväen urheiluliikkeen omasta arvopohjasta.

TUL:n liikuntapoliittinen ohjelma hyväksyttiin vuoden 2003 liittokokouksessa ja vuoden 2007 liittokokous konkretisoi ohjelman tavoitteita liikuntapoliittisella kannanotollaan.

Tässä päätöksessä liikuntapoliittisesta asiakirjasta on huomioitu yhteiskunnallisia kehityspiirteitä ja muutostekijöitä, joilla on vaikutusta suomalaiseen liikuntakulttuuriin ja jotka vaikuttavat TUL:n strategiaan ja toiminnan suuntaamiseen entistä kovemmassa kilpailussa liikuntakulttuurin ja -politiikan alueella.

Liikuntapoliittisen asiakirjan valmisteluun ovat aktiivisesti osallistuneet strategiavaliokunnan jäseninä Sirpa Paatero, Jarmo Levänen, Tanja Luostarinen, Esko Vatanen, Heikki Virkkunen, Antti Vuolanne ja esittelijänä/sihteerinä Janne Ollikainen. Valiokunta kutsui pysyviksi asiantuntijoiksi toimitusjohtaja Riitta Hämäläinen-Bisterin ja professori Kimmo Suomen, joka on myös vastannut laajan tausta-aineiston kokoamisesta.

Liittokokouksessa tehtyjen päätösten jälkeen alkaa työskentely tehtyjen linjausten toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaa strategian uudistamista eli tahtotilan muuttamista käytännön toiminnaksi ja toimintojen organisointia ja resursointia tehtyjen linjausten mukaisiksi.

TUL:n kotivuilta www.tul.fi löytyvä strategiavaliokunnan valmistama liikuntapoliittinen asiakirja toimii edelleen uudelleen muokattuna tausta-aineistona jalkautettaessa päätöstä alue- ja paikallistasolle.


TASA-ARVO


TUL:n liikuntapolitiikan keskeisenä sisältönä on ollut yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääminen. TUL:n nykyinen tasa-arvokäsitys pohjautuu laaja-alaiseen tasavertaisuusihanteeseen, joka ymmärretään monipuolisesti taloudellisena, koulutuksellisena, ammatillisena, alueellisena, sukupuolien ja sukupolvien välisenä tasa-arvona.

TUL korostaa liikunnan olevan ihmisten perusoikeus, vaikka perustuslaissa ei suoraan määritellä liikuntaa ja urheilua subjektiiviseksi väestön perusoikeudeksi. Aito tasa-arvoisuus liikunnassa merkitsee sitä, että kaikille ei tarjota vain tasapuolista mahdollisuutta liikunnan harjoittamiseen vaan sitä, että heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien yhteiskunnan jäsenten liikuntaan on panostettava enemmän kuin paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien liikuntaan.

TUL korostaa omaa ja jäsentensä vastuuta yhteiskunnan uudistamisesta siten, että TUL on suomalaisessa liikuntakulttuurissa merkittävä osa liikunnan kansalaisyhteiskuntaa, joka perustuu jäsentensä vapaaehtoiseen yhteenliittymiseen tasa-arvoisemman liikuntakulttuurin puolesta. TUL pyrkii liikuntapolitiikassa demokraattisesti ohjautuvaan toimintaa, jossa perus- ja lähiliikuntapalvelut pitää olla oikeasti kaikkien saatavilla eri tasa-arvotekijöistä riippumatta.

TUL ajaa sellaista liikuntapolitiikkaa, joka takaa liikunnan kaikille maksuttomaksi peruspalveluksi, jolloin liikuntapolitiikka ei voi nojautua mahdollisuuksien tasa-arvoon vaan todelliseen tasa-arvoon. TUL:n mielestä vain tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa voidaan ajatella liikuntapolitiikan tukevan tavoitetta, että suomalaiset olisivat maailman liikkuvin kansa vuonna 2020.

TUL:n liikuntapolitiikka nojautuu “Liikuntaa kaikille”- ajatteluun, jolloin TUL:n käsitykset liikuntakulttuurin edistämisestä ovat laajempia kuin pelkästään urheilujärjestöjen ajama liikunnan järjestöpolitiikka. TUL haluaa pitää huolta koko väestöstä eikä ainoastaan liikuntajärjestöihin kuuluvasta väestöstämme. TUL:n toiminnan kohde on koko väestö Suomessa.

UUDISTUVA LIIKUNTAPOLITIIKKA

TUL:n päätehtävä on edelleen seuratoiminnan kehittäminen ja tukeminen. Toiminta profiloituu jatkossa selkeästi kolmeen liikunnan osa-alueeseen ja niitä tukevaan toimintaan: 1) lasten ja nuorten liikuntaan 2) terveyttä edistävään liikuntaaan ja 3) amatöörikilpaurheiluun.

1. Lasten ja nuorten harrasteliikunta

Lasten ja nuorten liikunnan pääpaino on ihmisen kasvua tukevassa harrasteliikunnassa. Tavoitteena on lasten ja nuorten fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Sen ohella TUL:n seuroissa tulee olla mahdollisuus myös kilpaurheiluun.

TUL:n tavoitteena on, että lapsilla ja nuorilla on oikeus osallistua lajitoimintaan 1-2 kertaa viikossa ilman kilpailujärjestelmän tuomia lajin tuloksen tekopaineita lapsille, nuorille, perheille ja urheiluseuroille. Tämä antaa mahdollisuuden organisoida seurojen toimintaa uudella tavalla.

TUL:n yksi päävaatimuksista on saada maahan aikaan yksi ja yhteinen liikuntapassi, jota voivat käyttää niin harrasteliikkuvat juniorit kuin kilpaliikkuvat juniorit.

2. Aikuisten harrasteliikunta ja amatöörikilpaurheilu

Harrasteliikunnan lähtökohtana on usein sekä terveyden ylläpito sekä kunnon kohentaminen. TUL korostaa liikkumisen motiiveina myös liikkumisen sisäisiä itseisarvoja; iloisuutta, virkistymistä ja hauskaa yhdessäoloa.

Aikuisväestön liikunta tapahtuu hyvin suurelta osin urheiluseurojen ulkopuolella ensisijaisesti kevyenliikenteen väylillä ja luontoympäristössä. Urheiluseura toiminnan järjestäjänä tuo mukanaan kuitenkin laajemman sosiaalisen näkökulman.

TUL:n lähtee amatöörikilpaurheilun edistämisen ja Fair Play-toiminnan kehittämisen aktiiviseksi pioneeritoimijaksi aikuisten kilpaurheilussa Kansainvälisen Työväen Urheiluliiton CSIT:n esimerkkien mukaisesti ja aloittaa kokeilujen kautta amatöörikilpaurheilun kehittämisen. Samalla TUL voi määrittää itselleen edunvalvontaroolin kansallisessa ja kansainvälisessä amatööri- ja työläiskilpaurheilussa.

TUL suosimalla aikuisten kilpaurheilulla ei ole kansainvälisen kilpaurheilun tulospaineita harteillaan eikä olympialajien tuomia vaatimuksia lajien säännöistä eikä suorituspaikoista. Amatöörikilpaurheilun tavoite on liikunnallisen jatkumon luominen nuorille aikuisille ja niille, jotka haluavat jatkaa kilpaliikuntaa lajinsa parissa mahdollisimman pitkään esim. veteraanikilpaurheilussa.

Harrasteliikunnan ja amatöörikilpaurheilun ohella monet TUL:n jäsenseurat ovat aktiivisesti mukana lajien kansallisia ja kansainvälisiä sääntöjä noudattavassa kilpa- ja huippu-urheilussa.

3. Työyhteisöliikunta

Työyhteisöliikunnan eri muodot ovat jo nyt ja myös lähitulevaisuudessa aikuisväestön keskeinen liikuntayhteisö. TUL tarjoaa kanavan ammattiyhdistysliikkeelle työsuojeluun kuuluvan työhyvinvointitoiminnan edistämiseen.

TUL:n urheiluseurojen ja ammattiyhdistysten – isoissa kaupungeissa ammatillisten paikallisjärjestöjen ja piirijärjestöjen – tulee yhteistoiminnassa työpaikkojen kanssa järjestää työsuojeluun kuuluvaa työyhteisöliikuntaa siten, että osan työvoiman uusintamiskustannuksista maksavat työnantajat ja osan työntekijät. Tässä mallissa TUL:n seurat tarjoavat kiinnostuksensa ja mahdollisuuksiensa mukaan osaamistaan ja palveluitaan työyhteisöille.

4. Ikääntyvien liikunta

Vanhusväestön jatkuvasti ja voimakkaasti kasvaessa ikääntyneiden liikuntatoiminta on keskeinen ja voimistuva alue TUL:ssa. Painopisteenä on harrasteliikunnan alueella yhteistyö niin Veteraaniurheiluliiton kuin eri eläkeläisjärjestöjen kanssa, jolloin edistetään ikäihmisten liikuntaa kansainvälisellä, valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistasolla yhteistyössä TUL:n urheiluseurojen kanssa.

5. Erityisryhmien liikunta

TUL painottaa erityisryhmien liikuntaa myös TUL:n edunvalvonnan ja seurojen toiminnan keskeisenä tehtävänä. Liikunnan erityisryhmien käsite ja ala ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina vamma- tai sairaskeskeisestä ajattelusta laajentuen mm. maahanmuuttajiin, erilaisiin uusiin etnisiin ryhmiin ja nuorisokulttuurin alalajeihin kuten skeittaus, rullaluistelu, parkour, street dance ja muut katupelit.

TUL hakeutuu yhteistyöhön erityis- ja soveltavan liikunnan alan ammattilaisten sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa.

6. Urheilun epäterveet ilmiöt

Voimistuvat ylikaupallistuneen urheilun epäterveet ilmiöt tuomitaan TUL:ssa laajasti. Suomi on valtiona mm. EU-sopimusten kautta sitoutunut edistämään antidoping-työtä, urheiluvilpin vastaista toimintaa, rasismin vastaisuutta sekä väkivallan ehkäisyä ja torjuntaa niin urheilukatsomoissa kuin kilpakentillä, saleissa ja kaukaloissa.

TUL:n mielestä urheilu ei voi itse ratkaista kaikkia lieveilmiöitä, vaan urheilun epäterveet ilmiöt tulee ottaa koko yhteiskunnan normisäätelyn alaiseksi. Urheilua ei saa jättää yksin ratkaisemaan ongelmiaan vain urheilun sisällä.

7. Liikunnan ja urheilun edunvalvonta

Liikunnan ja urheilun edunvalvonta on tutkimusten mukaan Suomessa huonosti hoidettu ja siksi TUL määrittelee roolikseen olla liikunnan laaja-alainen edunvalvoja. TUL esittää myös itsenäiset liikuntapoliittiset kantansa.

Rahanjaon perustan tulee jatkua nykyisenä eli valtio jakaa rahapelien tuoton budjetin kautta ensisijaisesti kunnille, jotka jakavat sen demokraattisessa kuntakontrollissa urheiluseuroille. Valtakunnallisille liikuntajärjestöille raha jaetaan edelleen sovittujen kriteerien mukaisesti valtionapuna.

TUL ajaa tieteiden rahoituksen siirtämistä rahoitettavaksi budjetin yleiskatteisista menoista, jolloin jäljelle jääviä edunsaajia - kulttuuri, taide, nuorisotyö ja urheilu - voitaisiin tukea enemmän.

TUL:lla tulee olla merkittävä rooli, kun yhteiskunnassa päätetään yhteisten resurssien jaosta. Sillä on oma edunvalvontatehtävä niin amatööriurheilun kuin harraste-, Fair Play- ja työyhteisöliikunnan edistämisessä. TUL voi mennä mukaan ammattiyhdistysliikkeen toimintaan, jolloin TUL vaikuttaa niiden päätöksenteossa, kun työhyvinvoinnista ja työvoiman uusintamisesta päätetään.

TUL pitää tärkeänä myös työttömien mahdollisuutta hankkia erilaisia virikkeitä vapaaehtoistoiminnan parissa.

8. Alueellinen vaikuttaminen

TUL vaikuttaa myös paikallisesti ja alueellisesti ja suuntaa yhdyskuntasuunnittelun päätöksentekoa kestävän kehityksen mukaisesti. Kaupungistumisen on tapahduttava riittävän kompaktisti kaavoituksessa, asuinalueiden, kunnallistekniikan ja kevyenliikenteen väylien suunnittelussa. Näin saadaan väestölle riittävästi esteettömiä lähiliikunta-, luonto- ja leikkipaikkoja ja -alueita sinne, missä ihmiset asuvat ja mihin yhdyskunnat kasvavat.

Lähiliikuntapaikoilla tulee olla liikuntarakentamisessa keskeinen rooli. TUL huolehtii, että sen tavoitteet ovat paikallisessa päätöksenteossa mukana. Ihanteena tulisi olla, että isoimmissa kaupunkikunnissa olisi virkistys- ja liikuntatoiminnat turvaava teemallinen osayleiskaava, jolla virkistys- ja liikunta-alueet turvataan aina 30 vuodeksi kerrallaan.

TUL:n oman aluehallinnon keskeisenä tehtävänä on paitsi toteuttaa liiton liikuntapolitiikkaa alueella, palvella TUL:n n. 1000 urheiluseuran tarpeita ja edunvalvontaa kansalaisyhteiskunnan toimivuuden vahvistamiseksi ja vapaaehtoistyön kehittymiseksi. Toiminnallisesti alueorganisaatio perustuu työntekijätiimeihin, jolloin samalla alueella on enemmän työntekijöitä kantamassa toisaalta seurakentältä tulevaa haastetta ja toisaalta toteuttamassa TUL:n liikuntapoliittista linjaa.

Liittokokouskauden aikana TUL:n hallitus valmistelee valtuuston päätettäväksi piirijärjestöjen tasa-arvoisuuteen ja yhteistyöhön perustuvan aluehallinnon mallin.

9. Tutkimus- ja kehittämisohjelma

TUL tekee seuraavan liittokokouskauden aikana uuden tutkimus- ja kehittämisohjelman “Tiedolla johdettu TUL”. Tutkimus ja kehittäminen on luonteeltaan hyvin käytännönläheistä ja suoraan TUL:n toimintaan soveltuvaa ilman perustutkimustavoitteellisuutta. Esimerkiksi tieto liikunnan vaikuttavuudesta auttaa toiminnan sisältöjen kehittämistä oikeaan suuntaan. Tarkastelun kohteita voivat olla TUL:n urheiluseurat, piirijärjestöt, liiton työntekijät, valmentajat, urheilijat, seurat ja niiden toimijat sekä liittotason toimintaelimet.

TUL voi tehdä tutkimussopimuksia ja -hakemuksia alan tutkimus-, opetus- ja kehittämisyhteisöjen kanssa. Kehittämisen ja tutkimuksen rahoittamiseksi TUL hakee myös kohdeavustuksia yksin tai yhdessä kumppaneittensa kanssa. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa koordinoi alan asiantuntijoista ja TUL:n luottamus- ja toimihenkilöistä koostuva työryhmä.

10. Uusien avauksien haasteet

Uusi toimintasuuntaus merkitsee myös koulutusjärjestelmän uudistamista. Seurakentän nykyistä koulutusta tulee täydentää aikuisten työyhteisöliikunnan ja amatöörikilpaurheilun edistämiseen. TUL on valmis tarjoamaan koulutuksellista osaamistaan myös muiden järjestöjen käyttöön. Myös aikuisväestön keskeisimmät liikuntapaikat eli kevyenliikenteen väylät ja liikunta luonnossa tulee olla koulutuksen ja kehittämisen kohteina.

TUL asettaa valtakunnalliset kehittämistyön tavoitteet ja pyytää piirijärjestöiltä ja seuroilta esityksiä uusien toimintamuotojen kehittämiseksi. TUL:n uuden strategian jalkauttaminen nojaa alueellisiin ja paikallisiin strategiatilaisuuksiin, joissa ideoidaan alueellisia ja paikallisia mahdollisuuksia toteuttaa strategiaa ja samalla kerätään informaatiota alhaalta ylös.


Lataa tästä päätös (pdf, 4 sivua)

Lataa tausta-aineisto (pdf, 40 sivua)

Lataa tästä päätös tausta-aineistoineen (pdf, 44 sivua)

Tasa-arvoselvitys 

Tasa-arvovaliokunnan vuonna 2009 teettämä selvitys jäsenseurojen tasa-arvotilanteesta löytyy alla olevista linkeistä. Selvitys julkaistiin lokakuussa 2009.
Tasa-arvoselvitys

Liikuntapoliittinen ohjelma

Lataa TUL:n liikuntapoliittinen ohjelma (2013)  tästä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma

Päivitetty (2017) ohjelma löytyy täältä.

Yhteisellä kentällä -opas

Tästä pääset latamaan vihkosen, joka johdattaa kulttuurien väliseen kohtaamiseen.