Suomen Ty\u00f6v\u00e4en Urheiluliitto TUL ry t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sataviisi vuotta. TUL on yksi vanhimmista j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 kasvatuksen, liikunnan ja urheilun saralla. Sen mahtivuodet ovat takana sen toimiessa keskusj\u00e4rjest\u00f6asemassa yli sadan hengen ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja satojen tuhansien ihmisten liikuttajana. TUL:ssa ja sen seuroissa urheilijat tarjoilivat leip\u00e4\u00e4 ja sirkushuveja Suomalaiselle penkkiurheilijalle. Lukuisia arvokisamitaleja vuosien varrella saavuttaneet urheilijat kelpaisivat kaikille, kunhan vain menestyst\u00e4 tuli. Kabineteissa laskettiin tarkkaan mink\u00e4 liiton seuran edustaja toi mitalin Suomeen. Aika ajoin nousee keskusteluun huippu-urheilun asema Suomessa ja siihen tehdyt panostukset\/mitalim\u00e4\u00e4r\u00e4t. On muisteltu innolla ”painimaaotteluita” ja ”nyrkkeilymaaotteluita” liittojen v\u00e4lill\u00e4. Kilpailu oli kovaa ja menestys sen mukaista. On ollut jopa kaipuuta ”vanhaan hyv\u00e4\u00e4n aikaan”, jolloin kahden keskusj\u00e4rjest\u00f6n malli tuotti huippu-urheilijoita. Suomi oli urheilun huippumaa.<\/p>\n\n\n\n
Nyt elet\u00e4\u00e4n vuotta 2024. On perjantai, viides p\u00e4iv\u00e4 tammikuuta. Toimistossani on kylm\u00e4 (plussalla kuitenkin) , pihalla kylmempi -32 astetta. Ilmapumpun kenno viestitt\u00e4\u00e4 vikakoodia, mutta uhmaan rohkeasti arktisia olosuhteita. Kaikki on kuitenkin hyvin suhteellista. Minulla on katto p\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4ll\u00e4, vaatteet yll\u00e4, vatsa t\u00e4ynn\u00e4 ja voin poistua l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4n halutessani, toisin kuin Ukrainassa. Taustalla soi Ismo Alanko ”Vanhalla” cd-levy. Kyll\u00e4 vain vanhan liiton mies kuuntelee vinyylej\u00e4 ja cd-levyj\u00e4. Joskus on vaikeaa sopeutua muutokseen. Vuosien aikana olen huomannut, ett\u00e4 muutos on aina uusi mahdollisuus. Yksi asia kuitenkin vaivaa tai aika monikin…<\/p>\n\n\n\n
Lasten ja nuorten pahoinvointi, mielenterveysty\u00f6n haasteet, kiusaaminen ja jaksaminen koulussa, t\u00f6iss\u00e4 ja arjessa ovat aiheuttaneet yli sukupolvisia haasteita. P\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6, huumausaineiden helppo saatavuus ja vanhempien sinisilm\u00e4isyys ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 maakuntien keskuksissa, isommissa kaupungeissa ja pieniss\u00e4 kyliss\u00e4. ”Tuottakaa pettymyksi\u00e4 lapsillenne” lausui joku viisas hiljattain. Ymm\u00e4rr\u00e4n pointin t\u00e4ysin. Kirjoitin aikoinani uusavuttomuudesta lopputy\u00f6ni Sein\u00e4joen Sosiaalialan oppilaitoksessa vuonna 1994. Silloin oli n\u00e4kyviss\u00e4 jo laillistettu heiteille j\u00e4tt\u00f6, ylempalttinen paapominen ja sitten tulikin laman lapset j\u00e4lkel\u00e4isineen. Sanotaan, ett\u00e4 on helppoa olla j\u00e4lkiviisas. V..ut, ei ole. Nuorena idealistina tuli paljon pohdittua asioita. Nyt vaan kysyn, ett\u00e4 eik\u00f6 ihmiskunta opi koskaan omista virheist\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
TV on kuin WC, ei tarvi kuin nappia painaa ja paska lent\u00e4\u00e4 aina. Lause on Pelle Miljoonan ”Pelko ja Viha” levylt\u00e4. Levy on t\u00e4ynn\u00e4 ajatonta asiaa, kuten Pellen sanoitukset yleens\u00e4kin. Sota on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kuin koskaan minun sukupolveni aikana, ei tarvi kuin nappia painaa…Ven\u00e4j\u00e4n brutaali hy\u00f6kk\u00e4yssota, Gazan puhdistus ja monet muut piiloon j\u00e4\u00e4v\u00e4t kriisit. Ei ihme ett\u00e4 alkaa ahdistaa.<\/p>\n\n\n\n
Arvoisa seuratoimija, meid\u00e4n tulee tuottaa pettymyksi\u00e4 ja onnistumisia niin vanhemmille kuin lapsille. Meid\u00e4n tulee antaa lapselle mahdollisuus h\u00e4vit\u00e4 turvallisesti, nauttia voitosta t\u00e4ysin rinnoin, opettaa kunnioittamaan l\u00e4heist\u00e4 ja vastustajaa. Me olemme isossa roolissa haurauden nuorten eheytt\u00e4misess\u00e4, pudokkaiden pelastamisessa ja erityisesti kasvattamisessa. Toivoisin, ett\u00e4 alkaisimme puhua uudelleen liikuntakasvatuksesta. Liikunta- ja urheiluseurat ovat monille lapsille ja nuorille merkitt\u00e4vi\u00e4 kasvattajia, tien n\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 el\u00e4m\u00e4n polulla kohti aikuisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Juhlavuoden avaussanat ovat v\u00e4h\u00e4n melankoliset. Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 on paikka, jossa voi yleisen huolensa ilmaista. Omalla toiminnallamme voimme yhdess\u00e4 antaa mahdollisuuksia sosioekonomisesta asemasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vakaumuksesta tai ihonv\u00e4rist\u00e4 riippumatta. Yhteiskunta muuttuu kaiken aikaa, polarisaatio jakaa ihmisi\u00e4 yh\u00e4 kauemmas toisistaan. Taloudellinen ahdinko on arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 yh\u00e4 suuremmaksi kasvavalle joukolle. Olkoot meid\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohta TUL:n Pohjanmaan piiriss\u00e4 mahdollistaminen ja mahdollisuuksien luominen siell\u00e4 miss\u00e4 meit\u00e4 tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n
Tottakai juhlavuoden ensimm\u00e4iseen kirjoituksessa tulee my\u00f6s muistella omia liittojuhlavuosien tunnelmia. Ensimm\u00e4iset muistikuvat osuvat Tampereelle vuoteen 1984. Pate Mustaj\u00e4rven ”esiintyminen”, maalaiset bussissa, Vellun nyrkkeilymatsit, leirikyl\u00e4 ja sukkulaviesti. Ensimm\u00e4inen mahdollisuuteni vuonna 1979 yhdistyneen TUL:n liittojuhla Helsingiss\u00e4. Sikotauti yll\u00e4tti kuitenkin l\u00e4ht\u00f6aamuna l\u00e4htij\u00e4n. Kymmenen vuotta my\u00f6hemmin suoritin varusmiespalvelusta Vaasan rannikkopatteristossa. Sota ei yht\u00e4 miest\u00e4 kaipaa, mutta asemani alikersanttina tai AUK oppilaana oli korvaamaton Suomen puolustusvoimille. TULTurkku oli 1994 oli se ”eka oikea liittojuhla” meik\u00e4l\u00e4iselle. L\u00e4hes kaksituhatta leiril\u00e4ist\u00e4 Sauvossa. Olin alue\/piirivastaavana, yhteydet hoidettiin ratiopuhelimilla tai ket\u00e4 hoiti? Mieleen tulee radiosta tuttu r\u00e4\u00e4v\u00e4suu ja LETE hahmot puiden v\u00e4liss\u00e4. Ai niin liittojuhlamarssille kokoonnuimme v\u00e4\u00e4r\u00e4l puolel jokkee. Kolmas Helsingin reissu natusan rasvoineen olikin ihan pop -juttu. Isojen poikien kanssa pelasimme futista ja s\u00e4hly\u00e4, sek\u00e4 leireilimme. 2004 suuntasimme haitaribussin kohti Oulua. Se hajosi, yll\u00e4tys. Siell\u00e4kin oli haasteita marssin kanssa. Taksilla ehdittiin just ennen stadionille saapumista oman porukan mukaan. Seuraavaa liittojuhlaa Tampereella olinkin toteuttamassa yhdess\u00e4 muun henkil\u00f6kunnan mukana. Leirin j\u00e4rjest\u00e4minen meid\u00e4n huipputiimin kanssa oli ty\u00f6listalla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 m\u00e4 ehdin kulkueeseen Halisko -tiimin kanssa ihan etunokassa. Taisin lausua leirint\u00e4alueen p\u00e4\u00e4t\u00f6ssaunassa kuolemattomat sanat, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4llaiset bakkanaalit t\u00e4ytyy Sein\u00e4joella j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Kuinka ollakkaan seuraavia liittojuhlia vuonna 2014 juhlittiin Sein\u00e4joella. Ne olivat mun mielest\u00e4ni viimeiset oikiat ja tottakai niin ristuksen komiat juhlat ku vaan voi olla. Ei muuten marssittu silloinkaan, sill\u00e4 taivaskanavien isompi Herra p\u00e4\u00e4tti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ylip\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kovat myrskyn, jotta turvallisuusp\u00e4\u00e4llik\u00f6n kanssa p\u00e4\u00e4dyttiin kulkue peruuttamaan. Viikollakin v\u00e4h\u00e4n puhalsi, kun edelleen on yksi teltta kateissa myrskyn j\u00e4ljilt\u00e4. Meill\u00e4 oli kyll\u00e4 kivat bileet Areenassa ja v\u00e4h\u00e4n muuallakin. Sata vuotta mittariin Helsingiss\u00e4. Kunnes j\u00e4lleen taas 26.1.2024 TUL t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 105 vuotta. Tapahtumia on luvassa ymp\u00e4ri vuoden ajan. Olen taas sen \u00e4\u00e4neen lausunut – On mulla unelma, vapaa maailma…katsotaan mit\u00e4 rauhaa ja rakkautta teemalla saadaan aikaiseksi. <\/p>\n\n\n\n
Liikunnallisin, rauhaa rakastavin askelmerkein<\/p>\n\n\n\n
Jarkko Tenkula
Toiminnanjohtaja
TUL:n Pohjanmaan piiri ry<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen Ty\u00f6v\u00e4en Urheiluliitto TUL ry t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sataviisi vuotta. TUL on yksi vanhimmista j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 kasvatuksen, liikunnan ja urheilun saralla. Sen mahtivuodet ovat takana sen toimiessa keskusj\u00e4rjest\u00f6asemassa yli sadan hengen ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja satojen tuhansien ihmisten liikuttajana. TUL:ssa ja sen seuroissa urheilijat tarjoilivat leip\u00e4\u00e4 ja sirkushuveja Suomalaiselle penkkiurheilijalle. Lukuisia arvokisamitaleja vuosien varrella saavuttaneet urheilijat kelpaisivat kaikille, kunhan vain […]<\/p>\n","protected":false},"author":16,"featured_media":1183,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-1140","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-pohjanmaan-piiri"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tul.fi\/pohjanmaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1140","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tul.fi\/pohjanmaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tul.fi\/pohjanmaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tul.fi\/pohjanmaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/16"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tul.fi\/pohjanmaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1140"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/tul.fi\/pohjanmaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1140\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1141,"href":"https:\/\/tul.fi\/pohjanmaa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1140\/revisions\/1141"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tul.fi\/pohjanmaa\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1183"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tul.fi\/pohjanmaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1140"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tul.fi\/pohjanmaa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1140"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tul.fi\/pohjanmaa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1140"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}