Tekoäly seuratyössä: apu, ei ratkaisu

27.10.2026

Kello on kymmenen illalla. Lapset ovat vihdoin nukkumassa, ja keittiönpöydällä odottaa kasa kuitteja, puolivalmis toimintasuunnitelma ja vastaamaton viesti salivuoroista. Suomalainen seuratoiminta pyörii pitkälti tällaisten iltojen varassa.

Sitran tammikuussa julkaisemaa Megatrendit 2026 -katsausta lukiessani huomasin kaksi kehityskulkua, joita kannattaa pohtia myös urheiluseuroissa. Suomi on matkalla kohti pitkäikäisten yhteiskuntaa, ja tekoäly muuttaa arkeamme. Monessa seurassa vapaaehtoiset ikääntyvät, eikä uusia tekijöitä löydy entiseen tapaan.

Tekoälystä puhutaan nyt kuin se ratkaisisi kaiken. Se ei välttämättä ratkaise kaikkea, mutta uskon, että seuroilla ei ole varaa jättää sitä kokeilematta. Monen seuran edustaja on kokeillut eri tekoälyyn keskittyneiden yritysten kielimalleja, mutta tekoälyn järjestelmällinen käyttö seuran sisäisissä prosesseissa on vielä vähäistä, tai siitä kerrotaan julkisesti vain vähän.

Seuratyössä tekoälyä voi käyttää kahdella tavalla. Sitä voi käyttää apuna omassa työssä, tai sen voi rakentaa osaksi seuran toimintaprosesseja. Ensimmäisen voi aloittaa kuka tahansa huomenna. Toinen vaatii enemmän suunnittelua, mutta säästää myös enemmän aikaa.

Tekoäly seurahallinnon tukityökaluna

Helpoimmin tekoälyn käytön voi aloittaa yhteenvedoista. Tekoäly tiivistää liiton pitkän tiedotteen, kaupungin toiminta-avustuspäätöksen tai seuran jäsenkyselyn vastaukset muutamaan kappaleeseen, ja hallitukselta säästyy aikaa kokouksessa. Yhteenveto ei kuitenkaan kerro, kuka jätti vastaamatta jäsenkyselyyn tai mitä ennen tiedotteen julkaisua on valmisteltu liitossa. Sen selvittäminen on seuran ihmisten tehtävä.

Samalla tavalla tekoäly auttaa luonnosten kanssa. Esityslistan, pöytäkirjan tai avustushakemuksen ensimmäinen versio syntyy nopeasti, ja valmiista pohjasta on helpompi jatkaa. Kone ei kuitenkaan tiedä, mitä seurassa on sovittu, joten luvut ja lupaukset on tarkistettava itse tai seuraihmisen on taustoitettava asioita tekoälyn kielimallille jakamalla lisätietoa erilaisten dokumenttien muodossa tai laatimalla prompti, jolla tekoäly suorittaa täsmällisesti tiedonhakua annetusta asiasta.

Kääntäminen on kolmas helppo käyttötapa. Monessa seurassa on perheitä, joiden kotikieli on muu kuin suomi. Kun toimintakauden alun tiedote on saatavilla myös esimerkiksi englanniksi, ukrainaksi tai arabiaksi, useampi vanhempi tietää, mitä lapsen harrastuksessa tapahtuu.

Tekoäly osana seuran prosesseja

Kun sama tehtävä toistuu viikosta toiseen, tekoälyn voi rakentaa osaksi seuran työprosesseja. Tamperelaisen Manse PP:n junioreissa näin on jo tehty. Seuran varapuheenjohtaja ja arkityössään data-arkkitehtinä työskentelevä Kimmo Kantojärvi aloitti vuonna 2020 siitä, mikä vei vapaaehtoisilta eniten aikaa: laskuista, kuiteista ja tuomaripalkkiolomakkeista. Nyt tekoäly poimii niistä tiedot. Virheitä tulee vähemmän ja käsittely on nopeampaa. Suunnitteilla on myös tuomarivuorojen järjestely ja muistutusviestit. Kantojärven mielestä valmentajille on jäänyt enemmän aikaa seuratoimintaan.

Pienen kyläseuran hallituksessa ei yleensä ole tietotekniikan ammattilaista tai tekoälystä kiinnostunutta vapaaehtoista. Oman ratkaisun rakentaminen on silti nyt helpompaa kuin ennen. Tekoäly kirjoittaa koodin nopeasti, mutta ihminen päättää, mitä tehdään. Tietoturva, kirjautuminen ja henkilötiedot eivät myöskään hoidu itsestään. Jos seuran oma sovellus käsittelee jäsenten tietoja, jonkun on varmistettava, kuka niihin pääsee käsiksi ja missä tietoja säilytetään.

Tekoäly osana seuran tietojärjestelmiä

Useimmilla seuroilla on jo käytössä sähköinen jäsenrekisteri, laskutus- ja ilmoittautumisjärjestelmä, usein lisäksi kirjanpito-ohjelma ja yhteinen kalenteri. Tekoäly tulee näihin kahta reittiä. Moni järjestelmätoimittaja on lisännyt tekoälyominaisuuksia suoraan palveluunsa, esimerkiksi kuittien tunnistuksen kirjanpito-ohjelmaan tai viestipohjat jäsenrekisteriin. Toinen reitti on yhdistää järjestelmiä niin, että tieto kulkee ilman käsin kopiointia. Ilmoittautuminen siirtyy silloin suoraan jäsenrekisteriin, laskutukseen ja ryhmän viestilistalle.

Tekoälystä on eniten hyötyä, kun tieto on yhdessä paikassa ja ajan tasalla. Jos jäsentiedot ovat kolmessa taulukossa ja yhden valmentajan puhelimessa, tekoäly ei sitä korjaa. Järjestelmät kannattaa siksi siistiä ennen kuin tekoälyä otetaan mukaan.

Kun seura harkitsee uutta järjestelmää tai tekoälyominaisuutta, toimittajalta kannattaa kysyä muutama asia: missä tiedot käsitellään ja säilytetään, käytetäänkö seuran tietoja tekoälyn kouluttamiseen ja voiko ominaisuuden kytkeä pois päältä. Henkilötietojen käsittelystä tehdään toimittajan kanssa sopimus, kuten tietosuoja-asetus edellyttää. Henkilötietojen kohdalla huolellisuus on erityisen tärkeää, eikä niitä saa syöttää avoimiin tekoälypalveluihin.

Mistä tulee seuraava seuran rahastonhoitaja tai vapaaehtoinen?

Monessa seurassa kuitit kirjaa rahastonhoitaja, joka on hoitanut tehtävää vuosikymmeniä. Usein hän on aikanaan lupautunut johonkin pieneen ja jäänyt sitä kautta mukaan. Jos tekoäly hoitaa helpoimmat tehtävät, seuran on mietittävä, millaisilla tehtävillä uudet vapaaehtoiset pääsevät mukaan toimintaan.

Vapaaehtoisten puute on monen seuran suurin huoli. Moni kyllä haluaisi auttaa, mutta jättää lupautumatta, koska ei tiedä, mitä tehtävä vaatii tai kuinka pitkäksi aikaa siihen sitoutuu. Hallituspaikka tuntuu raskaalta, mutta yhden turnauksen kahvion tai kauden tiedotteiden hoitaminen on helpompi ottaa vastaan.

Uudet tekijät löytyvät useimmiten seuran omasta piiristä. Lapsen harrastuksen myötä mukaan tulevat vanhemmat ovat monelle seuralle tärkein joukko. Myös entiset urheilijat, isovanhemmat ja eläkkeelle jäävät tuovat mukanaan osaamista ja aikaa. Pitkäikäisten yhteiskunnassa juuri eläkeikäisistä voi tulla seuroille yhä tärkeämpi voimavara. Ratkaisevaa on usein se, pyytääkö joku heitä henkilökohtaisesti mukaan vapaaehtoiseksi seuran toimintaan. Yleinen pyyntö tiedotteessa tavoittaa harvan, mutta kentän laidalla kysytty ”voisitko auttaa seuramme tapahtumassa tai tuletko mukaan seuratyöhön?” toimii paremmin.

Osa uusista tehtävistä voi syntyä tekoälyn myötä. Joku voi tarkistaa tiedotteiden käännökset omalla äidinkielellään, toinen lukea tekoälyn kirjoittamat tekstit ennen kuin ne lähtevät jäsenille. Tehtävä on pieni ja selkeä, ja sen kautta oppii tuntemaan seuran. Moni nykyisistä rahastonhoitajista aloitti juuri näin.

Yhteiset linjaukset koko seuralle

Tekoälyä käytetään monessa seurassa jo nyt, vaikka siitä ei ole sovittu mitään. Joku kirjoittaa tiedotteet tekoälyn avulla, toinen kokeilee sitä taloushallinnossa ja kolmas ei halua kokeilla sitä lainkaan. Siksi hallituksen kannattaa laatia yhteiset tekoälylinjaukset koko seuralle ja selkeä toimintamalli tekoälyn käyttöön.

Linjauksissa sovitaan, mihin tehtäviin tekoälyä käytetään ja mitä tietoja sille ei koskaan anneta. Jäsenten ja varsinkaan lasten henkilötietoja ei syötetä avoimiin tekoälypalveluihin. Moni palvelu käyttää keskusteluja oletuksena kielimallin kouluttamiseen, joten asetuksista on tarkistettava, että tämä on estetty. Lisäksi sovitaan, kuka lukee tekstin ennen kuin se lähtee jäsenille.

Linjaukset eivät ole pelkkä tekninen ohje. Vanhemmat ja seuratoimijat voivat luottaa siihen, että seura huolehtii jäsentensä ja muiden ihmisten tiedoista. Linjauksista vapaaehtoinen näkee, saako hän käyttää tekoälyä ja mihin. Kun asiat on kirjattu, uuden vapaaehtoisen ei tarvitse arvailla, ja seura voi kertoa jäsenilleen avoimesti, miten se tekoälyä käyttää.

Linjauksia ei tarvitse kirjoittaa kerralla valmiiksi. Hallitus voi hyväksyä lyhyen version, kokeilla sitä kauden ajan ja päivittää sitä kokemusten perusteella. Tekoälyn käytöstä tulee kertoa avoimesti myös seuran ulkopuolisille, esimerkiksi lisäämällä maininta, kun tekoälyä on käytetty kuvien muokkaamiseen, viestintään tai tietojen tiivistämiseen.

Syksyn kokouksessa voi aloittaa kysymällä, mikä tehtävä vie seurassa eniten aikaa ja mitä tietoja emme missään tilanteessa halua antaa tekoälylle.

Kun paperit hoituvat nopeammin ja pelisäännöt ovat selvät, vapaaehtoisilla on enemmän aikaa olla salissa, altaalla ja kentän laidalla.

Tekstin on kirjoittanut TUL:n Tampereen piirin toiminnanjohtaja Marika Uusi-Illikainen