Kimppakävelyä kotikulmilla

17.03.2021

Teksti ja kuva: Paula Kaunismäki

Tämä vuosi alkoi vallitsevien koronarajoitusten ja pandemiatilanteen vuoksi siten, että liikuntapaikkojen sulkeminen jatkui vuoden alusta eikä tiloja ollut käytettävissä. Perinteisesti joulun jälkeen sisäliikuntavuorot olisivat täyttyneet innokkaista kuntoilijoista. Eikä pelkkä liikunta ole ollut koskaan motiivina, vaan toinen toistensa tapaaminen, kuulumisten vaihtaminen.

Sähköpostiviestintä ei myöskään korvaa fyysistä tapaamista, mutta sen avulla voi kuitenkin kommunikoida ja vaihtaa kuulumisia. Ja suunnitella yhteistä tekemistä. Kun on valmiit suunnitelmat, toiveet ja tavoitteet, on aika toteuttaa itse suunnitelma.

Raikkaan veteraanit eivät luovuta helpolla, sillä valmiutta löytyy yhteiseen tekemiseen poikkeustilanteessa. Tämä yhteinen tekeminen on kävely, jonka voi toteuttaa kotikulmilla niin katuosuuksilla kuin mutkittelevilla metsäpoluilla. Kävellessä voi huomioida turvavälit, mutta fyysisesti läsnä olevana tapahtuvaa keskustelua se ei estä.

Helmikuussa eräänä perjantaina ryhmä aktiivisia Raikkaan veteraaneja käveli 5 kilometrin lenkin lähtien Raikkaan toimistolta, kiertäen Keravanjoen, Matarin ja Rekolan kautta takaisin toimistolle. Matkalla nähtiin innokkaita hiihtäjiä, ihailtiin Rekolan Matarissa uutta, kaunista, punaista siltaa sekä tutkailtiin Rekolan urheilukentän kuntolaitteita, jotka tosin olivat osin lumen peitossa. Aurinko helli koko matkan ja kuulumisia vaihdettiin. Kävelylenkin vetäjinä toimivat kukin vuorollaan ja siten kävelyvauhtikin, joka oli ripeää, muuttui kaiken aikaa. Pieni ryhmä jakautui matkalla pieniin ryhmiin turvavälit huomioiden.

Nyt maaliskuussa ensimmäisenä perjantaina teimme melkein vastaavan kävelylenkin, nyt Kuusijärven kautta Päiväkumpuun ja sieltä takaisin Havukoskelle. Yhteinen kävelylenkki innoitti edelleen veteraaneja tulemaan mukaan. Reitin pituus oli n. 8 kilometriä. Tälläkin kertaa aurinko helli kävelijöitä. Kävelyreitti tosin oli osin liukas. Ne, jotka asuvat Päiväkummussa ja Rekolassa, osasivat kertoa hieman historiatietoa sekä missä talossa paikalliset poliitikot asuvat. Osan osasi arvatakin, sillä vaalimainokset olivat sopivasti talon piha-alueella näyttävästi esillä. Ja jälleen vetäjän rooli vaihtui, vauhti muuttui ja puheenaiheet muuttuivat. Jokainen noudatti turvavälejä ja siten kävelijöistä tuli pitkä, parittain kulkeva jono.

Iloisina erosimme ja sovimme seuraavasta kerrasta kahden viikon päähän. Samalla mietimme valmiiksi jo uutta reittiä, jota suunnitellaan lisää yhdessä viestimällä ja tiedottamalla jäsenistöä. Luotamme, että kevään edetessä saamme ryhmään uusia kävelijöitä. Ulkona voimme kulkea pienemmissä ryhmissä ja yksi tärkeimmistä tavoitteista, toinen toistemme tapaaminen on mahdollista.