Virtaa riittää 130-vuotiaalla pursiseuralla

10.06.2026

Hirvensalon Maanpään Pitkäkarintie päättyy Turun Työväen Pursiseuran huoltosatamaan Kuuselan venevalkamaan. Rannasta vajaan 500 metrin päässä sijaitsee Pitkäkari, TUL:n Varsinais-Suomen piirin vanhimman seuran ja TUL:n vanhimman purjehdusseuran pääkallopaikka. Sinne minut johdattavat seuran kommodori, puheenjohtaja Jari Lehto ja kunniapuheenjohtaja Markku Hukkanen.

Perillä huomio kiinnittyy ensimmäiseksi järeähköihin nostureihin. Jotain on tapahtunut sitten vuoden 1998, jolloin viimeksi vierailin Pitkäkarilla, sillä en millään tunnista paikkaa samaksi. Tai sitten muisti tekee jälleen tepposensa.

Nyt eletään toukokuun puoliväliä ja menossa on Työväen Pursiseuran talkooilta sekä veneiden katsastus- ja palosammuttimien tarkistuspäivä. Suomen Sammutinpalvelun tarkistuspöydän ääreen on kerääntynyt joukko veneilijöitä sammuttimineen.

Tarkastaja Pasi Lehto kopauttaa kumivasaralla sammuttimen pohjaan ja tarkistaa paineet.

– Eipä näissä juuri vikoja ole ilmennyt. Yhden jouduin siirtämään sivuun, muuten ovat sammuttimet olleet kunnossa. Taas voi veneily jatkua turvallisin mielin.

Turun Työväenyhdistyksen Urheilu- ja Pursiseura, sittemmin Turun Työväen Pursiseura perustettiin yli 130 vuotta sitten 11.4.1896. Suomen Työväen Urheiluliittoon seura liittyi 1927. Täällä hetkellä seurassa on noin 160 jäsentä, joista noin puolet on vapaajäseniä. Alle 50-vuotiaita jäseniä on kourallinen, eli ikärakenne on korkea.

– Se ei kuitenkaan ole suurin ongelma. Eniten vaikeuksia on aiheuttanut Turun kaupunki. Meitä kohdellaan täysin eri lailla kuin kaupungin muita veneilyseuroja. Esimerkiksi huoltosataman vuokrat ovat viime vuosina nousseet 400 prosentilla, sanoo kunniapuheenjohtaja Hukkanen.
– Maksamme nyt Maanpään kallioisesta 0,27 hehtaarin tontista Turun kaupungille vuokraa enemmän kuin toiselta vastaavanlaiselta seuralta peritään Ruissalossa 3,6 hehtaarin tontista. 

Istumme valoisassa, vuonna 1960 rakennetussa paviljongissa, josta avautuu esteetön merinäköala Airistolle. Odottelemme talkoolaisia tulemaan taukokahville, puhumme purjehduksesta ja ikääntymisestä.

– Ikääntyminen tuo tullessaan kaikenlaisia vaivoja, ja silloin ison purjeveneen käsittely vaikeutuu. Minäkin siirryin moottoriveneeseen, sanoo 20 vuotta johtokunnassa ja kolme vuotta kommodorina toiminut Jari Lehto.

Viime vuonna rekisteröityjä veneitä seurassa oli 64, joiden lisäksi seurassa on nuorisoveneitä ja muutamia moottoriveneitä. Kaikilla jäsenillä ei ole omaa venettä. Voitaneen kuitenkin sanoa että, veneenomistajat muodostavat talkooporukan vankan perustan. Seura hankki omistukseensa viime vuonna käytetyn betoniponttoonilaiturin, joka asennettiin syksyllä. Laituri korvaa käyttöikänsä lopulla olevia teräsrunkoisia laitureita. Laiturin pituus on 47 metriä, ja syvyys laiturin matkalla vaihtelee 2–8 metrin välillä.

Purjehduskilpailuihin seuran jäsenet ovat osallistuneet, mutta kilpailutoiminta on mennyt onnettomaksi LYS-tasoitusjärjestelmän romuttamisen myötä. Kuluvan vuoden tähtihetkiin kuuluvat juhannustanssit sekä 5.9. pidettävät seuran 130-vuotisjuhlat.

TTPS:llä on omistuksessaan melkoinen kiinteistöomaisuus ja rakennusmassa. Pitkäkarin lisäksi seura omistaa Piiparkarin 1,5 hehtaarin suuruisen saaren Rymättylän Karhuluodon välittömässä läheisyydessä. Piiparkarilta löytyy suojaisa ponttonilaituri peräpoijuineen, grillikatos sekä sauna. Maanpään Kuusela puolestaan toimii huoltosatamana, jossa on laiturit soutuveneille, parkkipaikat ja myös kokoustiloja.

Talkoolaisia alkaa valua paviljonkiin, jossa sihteeri Minna Leka köksäkumppaneineen on pitänyt pannun kuumana. Kyselen kommodori Lehdolta uusista jäsenistä: onko heitä?

– Vieressäsi istuu 1,5 kuukautta sitten seuraan liittynyt uusin jäsen.

Hän on Antoine Mialon, Normandiasta Suomeen rakastuneena muuttanut Ranskalainen. 

– Cava bien?
– Cava bien.

Eli hyvin on Antoinekin talkoissa viihtynyt. Kuten iloisesta ja reipashenkisestä jutustelusta voi muutenkin päätellä.

– Asia on yksinkertaisesi niin, että ei tänne porukka tulisi, jos he eivät täällä viihtyisi, sanovat kommodori Jari Lehto ja kunniapuheenjohtaja Markku Hukkanen.

Teksti ja kuva: Harri Suomalainen