Hämeenlinnan Kisa 110 vuotta
28.10.2026
Yksi TUL:n perustajajäsenseuroista, Hämeenlinnan Kisa, juhli 110-vuotista toimintaansa jäsenistön ja yhteistyökumppaneidensa kanssa.
Hämeenlinnan Kisa sai alkunsa Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen aloitteesta. Siihen mennessä jo lähes 20 vuotta toiminut työväenyhdistys perusti helmikuussa 1916 urheilutoimikunnan. Yhdistys totesi, ettei työväenliikkeelle olisi vahingoksi, vaikka sen jäsenistö ruumiillisen kunnon kehittämiseksi harrastaisi urheiluakin: samalla se vetää yhdistyksen piiriin sellaista nuorisoa, joka ei aina jaksa pysyä mukana aatteellisessa toiminnassa. Kisan syntymäpäivä koitti, kun urheiluseuran perustava kokous pidettiin lokakuun 11. päivänä 1916. Seuran ensimmäisiksi toimintamuodoiksi otettiin voimistelu, paini, hiihto ja yleisurheilu.
Seuran perustamisvaiheista ja sen jälkeisestä toiminnasta kertoivat juhlassa juontajina toimivat seuran nuoret Tiia Jokinen sekä Elsa ja Alina Appelroth.
Monipuolinen lajivalikoima ja aktiivista toimintaa
1920-luvulla Hämeenlinnan Kisan lajivalikoimaan lisättiin muun muassa uinti, nyrkkeily, mäenlasku ja jalkapallo. Niissä sekä järjestettiin kilpailuja että osallistuttiin piirikunnallisiin ja kansallisiin kilpailuihin. Seuran toimintaan tuli kansainvälinen tuulahdus, kun Frankfut am Mainin työläisolympialaisissa Kisaa edustivat uimari Taimi Alanen ja yleisurheilija Jalmari Kaila.
Näistä seuran lajeista nyrkkeily onkin ollut yksi menestynein. Kehissä on nähty useita Kisan paidassa esiintyneitä Suomen mestareita ja kansainvälisestikin menestyneitä nyrkkeilijöitä.
Naisten ja nuorten toiminta on lähes aina ollut Kisassa näkyvää ja aktiivista. Pitkäperjantain liikuntajuhlat Kaupunginteatterissa ja erilaiset myyjäiset ja arpajaiset työllistivät seuran naisia. 1960-luvun loppupuolella heitä matkasi myös TUL:n liittojoukkueessa Askön liittojuhlille Wieniin. Hämeenlinnan ensimmäiset bingoillat järjestettiin Kisan nuorisojaston toimesta.
Talkoohenki ja vahva yhteishenki eri jaostojen välillä kukoistivat muun muassa paperinkeräyksessä, mainosten pystytyksessä ja monessa muussa puuhassa. Kun kisalaiset tuolloin osallistuivat esimerkiksi suunnistuskisoihin, lähti mukaan vähintään suunnistajien ryhmän kokoinen huutosakki.
1990- ja 2000-luvuilla sisarukset Niina Saarman-Bartholdi ja Sanna Saarman niittivät mainetta yleisurheilussa. Ohjelmaan otettiin myös kuntonyrkkeily, jossa tavoitteena on tyrmätä kaloreita eikä kavereita.
1990-luvun lopulla Kisa sai myös oman mökin Munakkaan rannalta, kun edesmennyt peruskisalainen Eila Hieto os. Alanko oli testamentannut osan omaisuudestaan Kisalle.
Vuosien mittaan Kisa on lunastanut paikkansa hämeenlinnalaisten liikuttajana. Voikin sanoa, että seuran toiminta on erityisesti 2010-luvulla muuttunut kilpailuseurasta harrastajaseuraksi. Ei tosin kokonaan, sillä aktiivista kilpailutoimintaa on nykyäänkin erityisesti nyrkkeilyssä, pöytätenniksessä ja yleisurheilussa.
Liikunta kuuluu jokaiselle
Juhlapuheen piti kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov. Hän painotti esimerkiksi sitä, että oikeus liikuntaan kuuluu jokaiselle, ei vain niille, joilla on siihen varaa. Hän mainitsi, että Kisa onkin aivan oikein kirjannut tavoitteekseen liikuttaa lapsia ja nuoria varallisuudesta riippumatta ja pitää osallistumismaksut kohtuullisina.
Filatov otti esille myös urheiluseurojen merkityksen yhteiskunnalle. Hänen mukaansa se on paljon suurempi kuin kilpailutulokset tai mitalit. Seurat ovat yhteisöjä, joissa opitaan yhteistyötä, vastuunkantoa, reilua peliä ja toisten huomioon ottamista. Seurat ovat paikkoja, joissa lapset ja nuoret löytävät ystäviä, onnistumisen kokemuksia ja itseluottamusta. Seurassa ihminen ei ole suoritus, tilasto tai asiakas. Hän on jäsen. Hän kuuluu joukkoon.
Juhlan musiikillisesta ohjelmasta vastasi hämeenlinnalais-hyvinkääläinen pelimanniyhtye Lee ja Luuvartti. Yhtyeen yhtenä jäsenenä on Kisan entinen aktiivisuunnistaja ja nuoriso-ohjaaja Kari-Juhani Kangasluoma.
Juhlassa jaettiin TUL:n kultaisia seuratyömerkkejä tunnustukseksi pitkäaikaisesta seuratyöstä. Merkin saivat Marja Heinonen, Heidi Jaakkima, Antero Kainulainen ja Eija Siltanen.
Ennen juhlakahvien nauttimista laulettiin vielä perinteiden mukaisesti TUL:n marssi Jorma Kukkosen säestyksellä.
Teksti: Irja Appelroth
Kuva: Annika Appelroth
