100 vuotta sitten: TUL mukana työläisolympialaisissa

19.09.2025

Kesällä 1925 työläisurheilijat kokoontuivat omiin kesäolympialaisiinsa Saksan Frankfurt am Mainiin. Kuusivuotias Suomen Työväen Urheiluliitto TUL (perustettu 1919) kokosi yli satavuotisen historiansa suurimman liittojoukkueen Saksaan olympiamatkalle. Joukkueeseen kuului peräti 127 urheilijaa. Talvella 1925 TUL:n pieni mutta voittoisa talvikisajoukkue oli jo osallistunut Saksan Schreiberhaussa ensimmäisiin työläisolympiakisojen talvikisoihin, mutta kesäkisojen osanotto oli aivan todella suuri. TUL:n joukkue koostui kahdeksan eri lajin edustajista: yleisurheilu (38 urheilijaa), paini (22) ja uinti (15) olivat suurimmat lajit, ja lisäksi olivat edustettuna nyrkkeily, pyöräily, telinevoimistelu, jalkapallo ja naisvoimistelu. Kisoja edelsivät Suomessa eri lajeissa kovat karsintakilpailut.

Kansainvälinen työläisurheilu eli 1920-luvulla vahvaa nousukautta. Niinpä Frankfurtissa olivat edustettuina myös Belgia, Englanti, Itävalta, Latvia, Puola, Ranska, Sveitsi, Tsekkoslovakia (2 joukkuetta) ja Unkari. Kisojen ohjelmassa lajeina olivat jalkapallo, nyrkkeily, paini, painonnosto, pyöräily, uinti, vesipallo, voimistelu, yleisurheilu ja näytöslajina käsipallo.

TUL oli ylivoimainen

Urheillullisesti kisat olivat suurta TUL:n juhlaa. ”Suomalaiset ovat kuin salaperäinen ihme”, kirjoittivat Saksan lehdet. Urheilu otettiin Suomessa jo tuolloin tosissaan. Frankfurtissa Saksa oli ainoa tiukka vastus TUL:n urheilijoille: saksalaiset yrittivät painissa ja nyrkkeilyssä saada menestystä ohi TUL:n urheilijoiden jopa tuomaripelillä.

Borg, Rötkö, Etholen

TUL:n yleisurheilijat saavuttivat peräti 33 ykkössijaa, 27 kakkossijaa ja 14 kolmossijaa. Mitaleitahan ei Työläisolympiakisoissa jaettu, vaan tunnustuksena toimi kunniakirja. Juoksija Eino Borg (Kymin Veikot) oli kolmen matkan ykkönen 800, 1500 ja 3000 metrillä. Helsingin Jyryn Iivari Rötkö hallitsi ylipitkiä matkoja ja Helsingin Kullervon Jalmari Etholen oli pikamatkojen valtias. Aivan heikkoja eivät nämä TUL:n voittajat olleet: Borg voitti nimellä Purje olympiapronssia Amsterdamissa 1928, Rötkö alitti Hannes Kolehmaisen ME-ajan 25 000 metrillä ja Etholenin 100 metrin aika 10,7 oli Suomen nopein aika. TUL:n joukkueessa oli myös naisyleisurheiljoita. Kilvan tasoa kuvaa se, että naisten 4×100 metrillä Saksan joukkue alitti silloisen virallisen maailmanennätyksen!

Kovaa painimolskilla

Paini oli TUL:n vahva laji jo 1920-luvulla. 22-henkinen painijoukkue vei viisi ykkössijaa, vaikka saksalaiset ja latvialaiset tuomareidenkin avustuksella veivät parissa sarjassa TUL:n miehiltä sarjavoitot. Keskisarjan valtias oli Lahden Taimen Väinö Kokkinen, joka oli aikanaan maailman paras painija. Frankfurtissa Kokkinen otteli 9 kamppailua, joista hän voitti seitsemän ja kaksi päättyi ratkaisemattomana. Kokkinen voitti olympiakultaa SVUL:n riveissä 1928 ja 1932 Euroopan mestaruuden lisäksi.

Brännäs tyrmättiin

Nyrkkeily oli myös TUL:n vahva laji: kolme sarjavoittoa yli 40 kehämiehen mittelöissä. TUL-väkeä ihmetytti 1920-luvun suurimman yleisösuosikin, taitavan Göstä Brännäksen loppuottelussa kokema tyrmäystappio saksalaiselle Bauerille suomalaisen johtaessa ottelua. Brännäksen pikkuveli Tauno harrasti myös Helsingin Työväen Nyrkkeilyklubissa nyrkkeilyä, mutta toinen harrastus teatteri vei lopulta nuoren pojan ajan. Onneksi, sillä hänet tultiin tuntemaan nimellä Tauno Palo.

Pyöräilyssä ja uinnissa TUL:n urheilijat ylsivät kakkos- ja kolmossijoille. Maarian Kisa-Tovereiden Ilmari Mäkelä oli maantieajossa kakkonen. Uinnissa TUL saavutti viesteissä neljä kakkossijaa 100 metriä pitkällä radalla. Telinevoimistelun 12-ottelun voitti Tampereen Kisa-Toverien Toivo Salonen, joka toimi aktiivina myös TUL:n järjestötyössä useiden vuosien ajan. Paras voimistelija oli kuitenkin Saksan Kurt Rödel, joka loi urallaan monia uusia ja edelleen käytössä olevia voimisteluliikkeitä. Naisvoimistelujoukkueemme puku ”ei ollut tarkoitustaan vastaava ja ohjelma liian rauhallinen ja iloton” oli tuomariston arvio.

Jalkapallossa Saksa – Suomi

Jalkapalloturnauksessa oli mukana kuusi maata. Saksa ja Suomen TUL olivat parhaat. Saksa löi Sveitsin, Tsekkoslovakia Ranskan ja Suomen TUL Belgian luvuin 4-2. Saksa löi tsekit ja loppuottelu Saksa – Suomi oli erittäin korkeatasoinen. Saksalaiset veivät lopulta voiton 2-0 tiukkojen pelitapahtumien jälkeen. TUL:n joukkueen tähti oli Ernst Grönlund (Helsingin Vesa), joka oli 1920-ja 1930-lukujen Suomen paras jalkapalloilija. ”Erkkuli” otteli myöhemmin Suomen maajoukkuepaidassa 45 maaottelua ollen pelikäsitykseltään ”tuon ajan Litmanen”.

Sankareiden juhlat

Frankfurtin työläisurheilijoiden paluu Suomeen oli komea. Työläiset ottivat töistään ”rokulia” suunnaten tuhatpäisenä joukkona laivarantaan, josta joukkue marssi juhlasaatossa Helsingin Työväentalolle. Vastaanottojuhlassa puhui TUL:n puheenjohtaja Eino Pekkala. Kisoista tehty elokuva ”Die neue Grossmacht – Sport”  sai komean ensi-iltaesityksen toukokuussa 1926 Helsingin Työväenyhdistyksen elokuvateatteri Puna-Lyhdyssä.

Teksti: Pekka Hurme

Lähteet Helge Nygren, Punainen Olympia, Helsinki 1968 ja Ensimmäiset Työväen Olympialaiset, Helsinki 1927