Historiaa: Työläisurheilun juhlaa 100 vuotta sitten

31.01.2025

TUL:n joukkue kuvattuna portailla Saksan Työläisolympialaisissa 1925.

Kansainvälinen työläisurheilu, nuori kuusivuotias Suomen Työväen Urheiluliitto TUL siinä mukana, vietti sata vuotta sitten 31.1.-2.2.1925 suurta yhteistä urheilujuhlaa, Työläisolympialaisia. Paikkana oli Saksan pieni 6000 asukkaan kaupunki Schreiberhau Riesengebirgen vuoristossa.

TUL lähti innolla mukaan työläisurheilijoiden omiin olympiakisoihin. TUL oli aiemmin kieltäytynyt osallistumasta ”porvarillisiin” olympiakisoihin 1920 ja 1924, joten kisakutsu Saksaan oli hyvin tervetullut. Kisoihin osallistui noin 170 urheilijaa Itävallasta, Saksasta, Suomesta ja Tsekkoslovakiasta.

TUL:n joukkue koostui yhdeksästä urheilijasta, jotka osallistuivat hiihtoon, mäenlaskuun ja yhdistettyyn: Emil Elo (Helsingin Jyry), Emil Halinen (Jyväskylän Veikot), Gabriel Kammonen (Savonlinnan Jyry), Toivo Kostiainen (Savonlinnan Jyry), Elis Laine (Lieviskän Pyrintö), Lauri Leppänen (Helsingin Jyry), Lieto Lähtenen (Tampereen Yritys), Toivo Paavilainen (Helsingin Kullervo) ja Albin Veijalainen (Savonlinnan Jyry). Joukkueen johtajana toimi Väinö Lähteinen.

TUL:n joukkue ylivoimainen

Kisamenestys oli TUL:n hiihtäjille aivan ylitsevuotavaa. Eniten vaikeutta aiheuttivat korkealla vuoristossa sijaitsevat ladut, ja murtomaahiihto oli Keski-Euroopassa hyvin vaatimattomalla tasolla Suomeen verrattuna. Hiihtäjiemme epäonneksi talvi 1925 oli Suomessa aivan lumeton koko maassa. Niinpä TUL:n kisajoukkue koottiin edellisen talven 1924 saavutusten perusteella.

Virallisessa kisaohjelmassa olivat miesten 15 km ja 30 km hiihdot, neljän kilometrin estehiihto, mäenlasku ja yhdistetty. Naisten hiihtomatkana oli kuusi kilometriä. Lisäksi ohjelmassa oli ohjaskelkkailu miehille ja naisille. Miesten hiihdossa 15 km ja 30 km matkalla TUL saavutti kummallakin matkalla kuusi ensimmäistä sijaa, kun kaikki kuusi TUL:n hiihtäjää nähtiin ylivoimaisesti kärjessä. Joukkueen nuori  Elis Laine voitti yllättäen 15 kilometrin kilpailun, ja Albin Veijalainen voitti 30 kilometrin niin, että paras ulkomaalainen jäi hänestä yli 40 minuuttia. Oudossa lajissa estehiihdossa Emil Elo ja Toivo Paavilainen ottivat kaksoisvoiton. Yhdistetyn voitti Lauri Leppänen, joka mäenlaskussa myrskytuulessa kaatui molemmat hyppynsä. Kelkkailua puolestaan hallitsivat saksalaiset .

Valtio tuki kilpailumatkaa

Olympiamatkan rahoitus ei ollut helppo juttu nuorelle järjestölle Suomen 1920-luvun yhteiskunnallisessa tilanteessa. Virallinen rahankeräys toimeenpantiin: iltamia järjestetiin, kirjeensulkijamerkkejä ja metallisia rintamerkkejä myytiin ja lisäksi saatiin lahjoituksia olympiamatkakassan kartuttamiseksi. Eduskuntakin heräsi: se myönsi valmisteluja ja matkaa varten 300 000 markan määrärahan.

Saksan Schreiberhaussa 100 vuotta sitten luotiin pohja ja menestys Suomen Työväen Urheiluliiton vahvalle kansainvälisen tason urheiluosaamiselle. Seuraavan todellisen suurnäytön TUL antoi kesällä 1925, myöskin Saksassa, Franfurt am Mainin Työläisolympialaisissa. Siellä TUL:n joukkue koostui jo 127 urheilijasta! Uskomaton suoritus kuusivuotiaalta järjestöltä.

Teksti: Pekka Hurme       

Kuvassa joukkueen edustajat kuvattuna Työläisolympialaisissa. Kuva on Helge Nygrenin kirjasta ”Punainen olympia”, kustantajana Tammi vuonna 1968. Kirja oli TUL:n juhlateos juhlavuonna 1969.