Leppävirran Urheilijat juhlistaa 95-vuotista taivaltaan – tutustu seuran lähihistoriaan

19.11.2024

Seura perustettiin 1929, ja sen nimeksi annettiin Kotalahden Into. Samalla päätettiin liittyä Suomen Työväen Urheiluliittoon. Ensimmäiset kymmenet vuodet seura oli Kotalahden kyläläisten liikuntatarpeiden tyydyttäjä. Seuran alkuvaiheissa harrastettiin niitä liikuntalajeja, joita oli siihen aikaan mahdollista harrastaa. Tiedossa on kuitenkin, että jalkapalloakin pelattiin, ja seura on järjestänyt ainakin TUL:n Savon piirin viestikilpailut hiihdossa. TUL:n Liittojuhlat olivat Innolle tärkeitä tapahtumia, kun noin 50 intolaista lähti junan kyydillä Helsinkiin

Kotalahden kaivoksen myötä seura vaihtoi kotipaikakseen Oravikosken kylän. Kaivoskylän myötä toiminta oli erittäin vilkasta, ja seuran urheilijat ottivat aktiivisesti osaa valtakunnan tapahtumiin. Outokumpu Oy panosti paljon liikuntarakentamiseen, joista pääsi osalliseksi myös Kotalahden Into. Uuden Kuntotalon myötä ohjelmassa oli myös keilailua. Yleisurheilu oli luonnollisesti seuran vahvoja lajeja, samoin kuin hiihto. Menestystä tulikin esimerkiksi TUL:n Savon piirin kisoissa. Taloudellista pohjaa seura sai hoitamalla jääkiekkokaukaloa ja urheilukenttää. Seuran hiihtäjät olivat mukana myös Pohjois-Savon maakuntaviestissä, ja omassa TUL:n Savon piirin viestissä tuli jo mitalisijoituksiakin. Kotalehden Innon paras urheilija oli Pertti Kolehmainen, joka oli hiihdossa Suomen kärkeä. TUL:n 50 kilometrin mestaruus tuli Kolehmaisen palkintokaappiin.

Mutta aika oli kypsä kokeilla sitä, saataisiinko Leppävirralle yksi TUL:n seura. Muutto Leppävirran kirkolle ja nimen vaihdos tekivät seurasta Leppävirran Urheilijat. Koko pitäjän TUL:n seuraa ei kuitenkaan tullut, sillä sorsakoskelaiset jatkoivat omissa seuroissaan.

Leppävirran Urheilijat olivat aikaansa edellä, kun puheenjohtajaksi tuli nainen – Ritva Kolehmainen. Naispuheenjohtajuus oli niin harvinaista, että Yle teki asiasta radio-ohjelman ja haastatteli Kolehmaista.

LepU:n keilaajat saavuttivat useita TUL:n mitaleja 1980-luvulla. Oravikoski nousikin keilailussa aivan Suomen eliittiin Mainareiden ansiosta.

Myös hiihdossa oli mukanakovia nimiä. Maarit Korhonen voitti lukuisia Suomen mestaruuksia kuurojen hiihdoissa, ja hänen ansiostaan saatiin myös Euroopan mestaruusmitaleita Leppävirralle. Miettisen veljekset Esko, Veikko ja Jouni pitivät seuran nimeä yllä. Ja paljon muitakin hiihtäjiä porukkaan mahtui.

Seuralle sai melkoisen ”lottovoiton”, kun Leppäviralle muutti 1986 Jorma Nyyssönen Varkaudesta. 

Leppävirran Urheilijoiden yleisurheilu nousee valtakunnan tietoisuuteen

1987 meni vielä vanhaan malliin: TUL:n Savon piirissä tuli jo huomattavaa menestystä. Mutta oikeastaan vuosi 1989 oli seuran läpimurto. Talven johtokunnan kokouksessa puheenjohtaja Ritva Kolehmainen kysyi ”millä saataisiin lapsia kesällä kentälle”? Varapuheenjohtaja Jorma Nyyssönen ehdotti, että jotain pitäisi ryhtyä tekemään, ja kannattaisi kokeilla vaikka viikkokisoja. Ja siitäpä se sitten läksi. Timo Tuomela oli aluksi toinen vetäjä Nyyssösen lisäksi. Sorsakosken Teräksen kanssa käytiin palaveri, jossa oli tarkoitus saada yleisurheilu TUL:n osalta LepU:n alaisuuteen, mutta eipä sekään ihan onnistunut. Teräksestä tuli kuitenkin paljon lapsia mukaan, ja syksyllä oli jo noin 200 leppävirtalaista lasta mukana liikkumassa. Piiritasolla menestys jo näkyi hyvin, vaikka piirinmestaruuskisojen mitalimäärä oli vielä ”vain ” 36 mitalia. Todellinen jymypaukku tuli tietoon, kun ilmestyi TUL:n yleisurheilun vuosikirja. Leppävirran Urheilijat olivat TUL:n paras seura lasten Kyvyt esiin kisoissa. Voitto tuli niukasti puolen pisteen erolla Rekolan Raikkaaseen. TUL:n seuraottelussa LepU oli kolmosluokassa , sijalla 151. TUL:n Savon piirin kisoista tuli jo kymmeniä mitaleita.

Seuraavana vuotena lasten määrä oli noussut jo 250:een, joka jäikin kaikkien aikojen ennätykseksi. Menestystä tuli TUL:n tasolla jo paljon: nuorten sarjoissa mitaleita toivat Jukka Piirainen, Kai Kosunen, Panu Torvinen ja monet muut. Piiritasolla mitaleiden määrä oli jo 356 kpl. Nousu TUL:n valioluokkaan, eli 20 parhaan joukkoon oli tosiasia. Kyvyt esiin -kisan voitto tuli jo ylivoimaisesti. Jorma Nyyssönen otti seitsemän SM-mitalia veteraanien yleisurheilussa.

Seuraavat vuodet menivät samaa rataa. Piirinmestaruustasolla menestys jatkui, ja TUL:n kisoissa oli paljon uusia mitalisteja. Kyvyt esiin -kisojen voitto saavutettiin peräti viisi kertaa peräkkäin. 1993 oli liittojen yhdistämisen aikaa ja TUL:n yleisurheilukin siirtyi osittain jo lajiliittojen haltuun. Kuitenkin TUL:n oma luokittelua tehtiin vielä, ja LepU oli TUL:n kuudenneksi paras seura. Joensuussa käydyissä TUL:n 16-20-vuotiaiden kisassa LepU oli paras seura ja saman ikäisten Pohjois-Savon piirinmestaruuskisoissa seura oli toiseksi paras. Aikuisten piirinmestaruuskisoissa oli nousemassa uusi sukupolvi, joka oli valmis ottamaan mitaleita.

Seuraavina vuosina tahti jatkui saman suuntaisesti. TUL:n kisatoiminta jatkui: TUL:n Itä-Suomen kisoissa LepU oli paras seura ja Pohjois- Savon piirinmestaruuskisoissa seura oli kärkikahinoissa mukana. Ensimmäiset SM-mitalit tulivat nuorten sarjoissa, kun VetoApu-kisoissa Joni Kolari ja Sami Kauhanen ottivat SM-hopeaa.

1990-luvun puolessa välissä veteraaniurheilu tuli ohjelmaan mukaan ja nuorten urheilu jatkui saamaan tahtiin. Helena Lappeteläinen nousi Suomen kärkeen moukarinheitossa ottamalla N17-sarjan Suomen mestaruuden ja Suomi-Ruotsi-maaottelun voiton. Kalevan Kisoissa Lappeteläisen paras sijoitus oli seitsemäs. Nuorten sarjoissa Lappeteläinen saavutti joitakin SM-mitaleita. Veteraaniurheilussa SM-mitaleiden määrä nousi jo useampaan kymmeneen, ja ottipa Tapani Rissanen jopa talvi SM-kullan miesten sarjassa.

Nuorten SM-tasolle nousi lukuisia urheilijoita. Jari Boogie Mustonen liittyi seuraan ja jatkoi uraansa aina Kalevan Kisoihin asti. Pohjois-Savon piirin ennätystulos 57,26 on Mustosen nimissä. Kuulakin lensi pitkälti yli 17 metrin.

2000-luvun alussa seuran kestomenestyjä kävelyssä oli Janne Havukainen, joka otti useita SM mitaleita. Seuran historian paras kisa sattui 2001 14-15-vuotiaiden SM-kisassa. Raisiossa Janne Havukainen käveli SM-kultaa ja saavutti joukkuevoiton yhdessä Timo Puustisen kanssa. Julius Nyyssönen ja Kalle Mönkkönen heittivät joukkueiden SM-pronssin. Riku Kilpeläinen käveli SM seiskaksi ja yhdessä Julius Nyyssönen kanssa saavutti joukkue SM-hopeaa. Riikka Kilpeläinen oli SM kuutonen T15-sarjan 2000 metrillä. Seuraavana vuonna Iisalmen SM-kisoista kultamitalin moukarin joukkuekisassa toi Julius Nyyssönen parinsa Ville Juutin kanssa. Lisäksi Juuti pärjäsi hyvin keihäänheitossa. Veteraaniurheilijat jatkoivat menestystä saavuttaen kymmenittäin SM-mitaleita.

LepU:n yleisurheilu jatkoi menestystään: Pohjois-Savon piirinmestaruuskisojen menestyksen perusteella seura oli parhaimmillaan toinen Sisulisä-ikäisissä. Seura pääsi edustamaan Pohjois-Savoa Vattenfall seura-cupin loppuotteluun keskisuurien kuntien kisaan ensin Helsinkiin ja sitten Jämsään.

LepU:n lupaavien urheilijoiden joukkoon nousi Janne Nyyssönen, joka otti 800 metrillä ikäluokkansa SM-mitalit. Miia Kuokkanen juoksi 10km maantiejuoksussa SM-pronssia N17-sarjassa. Tomi Julkunen kehittyi huimasti ottamalla yhden vuoden harjoittelulla moukarinheiton SM-pronssin huiman kovalla tuloksella 69,30.

Näihin päiviin asti seuran yleisurheilijat ovat jatkaneet menestystä, nykyisin lähinnä veteraanien ansiosta. Sisarlaji vauhdittoman moukarinheiton SM-kultamitaleja ovat tuoneet Jukka Vesterinen, Kari Markkanen, Timo Nissinen, Pirjo Saukkonen, Elias Nyyssönen, Jorma Rajakannas, Matias Nyyssönen, August Nyyssönen ja monet muutkin.

Nykypäivän kovia nimiä ovat veteraaneissa Matti Kostamo, Timo Pulkkinen on johtava näkövammaisurheilija. Nuorissa Aino ja Onni Holopainen ovat nousemassa SM-tasolle muutaman vuoden päästä. Myös Matias Nyyssönen on ikäluokkansa kärkeä Suomessa.

Voimanosto seuran paras laji

Voimaoston puolella menestystä on tullut monella rintamalla. Ensimmäisen SM-mitalin otti Jouni Lapveteläinen, joka nosti nuorten SM-pronssin Lappeenrannassa.

Seuraava menestysnostaja oli Pekka Soininen, joka saavutti useita Suomen mestaruuksia. Ensimmäinen aikuisten Suomen mestari oli Riitta Kolehmainen, joka kilpaili myös EM-kisoissa. 1990-luvun alussa nähtiin todellinen nuorten esiinnousu. Hämeenlinnassa 17-vuotiaiden SM-kisoista seura toi Leppävirralle peräti 12 SM-mitalia. Harri Kröger, Jari – Pekka Holopainen, Petri Tuunainen, Kai Kosunen ja Panu Torvinen olivat mitalin tuojia. Lisää uusia nostajia tuli edellisten lisäksi, ja mestareita nuorten sarjaan riitti. Vanja Ohisalo oli nuorten ja miesten mestari, ja oli myös Suomen edustaja MM kisoissa Tšekissä sijoittuen kuudenneksi. Muita SM-mitaleita saavuttaneita olivat Sami Kauhanen, Jukka Piirainen ja Jukka Tarvainen. Tyttöjen sarjoissa Suomen mestareita olivat Helena Lappeteläinen, Päivi Lehmonen ja Eija Hiltunen. Vuosina 94-95 Leppävirran Urheilijat oli Suomen paras seura. Voimamalja tuli vihdoin Leppävirralle, kun kahden edellisen vuoden kakkos- ja kolmossijat vaihtuivat vihdoin mestaruuteen

Menestys jatkui pitkälle 2000-luvulle. Kokeneet nostajat saavuttivat mitaleita: Mika Lukkarinen nosti penkistä Suomen mestaruuden. Jorma Nyyssönen saavutti veteraanien Pohjoismaiden mestaruuden, miesten SM vitossijan, SM-hopeaa masters-sarjoissa sekä maastanoston Suomen mestaruuden. Jarmo ”Tukki” Pasanen oli myös vakiomenestyjä, ja saavutti Euroopan mestaruuden veteraaneissa. Ilkka Launonen, Reijo Pasanen ja Heikki Hytönen olivat myös LepU:n menestyjiä

2000 luvulla Juhani Harjula nosti Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuden, ja Hannes Havukainen nosti 17-vuotiaiden sarjan penkin Suomen mestaruuden.

Painonnosto tuli mukaan 1992

Painostotoiminta alkoi 1992, kun seura järjesti ensimmäiset jäsentenväliset kisat.

Varsinainen toiminta alkoi 1993, kun pieksämäkeläinen Kari Tarkiainen liittyi seuraan. Kisatoiminta on ollut vilkasta tähän päivään asti. Ensimmäisen Suomen mestaruuden voitti Seuran puheenjohtaja Jorma Rajakannas masters-sarjassa. Kari Tarkiainen ja Timo Koivunen ottivat veteraanien mestaruuksia. Myös Pirjo Saukkonen on Suomen mestari master sarjoissa, ja Tuomas Tarkiainen oli nuorten SM nelonen. Nykypäivän nostajista Onni Holopainen nosti koululaisten SM-pronssia.

Hiihto jatkuu seurassa

Hiihtotoiminta on yleisseuran perusta. Leppävirran Urheilijat kannustaa hiihtoon lapsia ja vanhempiakin harrastajia, ja talvisin pyörivät matalan kynnyksen kilpailut.

1990-luvun alussa Maarit Kolehmainen piti seuran nimeä näkyvissä SM-tasolla. 1990-luvun puolessa veteraanihiihtäjiä tuli seuraan runsaasti. Suomen Veteraaniurheiluliiton SM-kisoihin seuran hiihtäjät lähtivät linja-autolla. Mitaleiden määrä oli useampia kymmeniä, ja LepU oli liiton paras seura monena vuotena peräkkäin. Pohjois-Savon maakuntaviestiin seura sai joukkueen monena vuotena. Nykypäivän hiihtäjiä ovat Olympialaisiin Perun edustajana tähtäävä Jaime Huerta, veteraanien MM-kisojen vakikävijä Jouko Kärki sekä Aikuisurheiluliiton kärkihiihtäjät Teuvo Juutilainen ja Petri Pulkkinen.

Luistelu on pitäjäseuran ”ihmelaji”

Luistelutoiminta alkoi 19090-luvun loppupuolella. Se on harvinaista maakuntaseuralle. Leppävirran Urheilijat osallistuivat ensimmäistä kertaa Hopea Luistin -finaaliin Jyväskylässä vuonna 2001. Luisteluseurat ihmettelivät ”mikä ihmeen LepU”, jonka urheilijat tulivat hokkareiden kanssa pikaluistelukilpailuun. Mutta kisan jälkeen hymy hyytyi, kun LepU oli toiseksi paras seura Seinäjoen Urheilijoiden jälkeen. 18 urheilijan joukkue saavutti pari mitalisijaa, ja mestaruus tuli P13-sarjan kolmdn kierroksen viestissä. Seuraavina vuosina lasten menestys jatkui ja mestaruuksia tippui Leppävirralle. Aikuisten SM-mitaleita ovat saavuttaneet maratonluisteluissa Ossi Sippu ja Jarkko Koponen ovat ottaneet 100 km ja 200 km Suomen mestaruudet. Anita Hyttinen on myös ollut mitaleilla SM-kisoissa, ja Anniina Hyttinen on voittanut Short Track Suomen mestaruuden. Seppo Julkunen ja Tarja Nuutinen ovat myös olleet menestyneitä luistelijoita. Luistelutoiminta jatkuu talvisin terveysliikunnalla.

Triathlon on tuonut SM menestystä

Triathlonurheilussa SM-mitaleille ovat yltäneet Ismo Kotijärvi, Teuvo Juutilainen, Markku Savolainen, Satu Immonen sekä Matti Mäkinen. 

Nyrkkeilyssä TUL:n hopeaa

Nyrkkeily oli seuran ohjelmassa 90 luvun alusta hyvän vetäjän Arvo Rapen valmennuksessa. Pisimmälle pääsi Janne Aimasmäki, joka saavutti TUL:n hopeamitalin. Janne Haatainen, Petteri Tirkkonen ja Tauno Laukkarinen olivat muita kovia nyrkkeilijöitä.

Potkukelkkailussa oli paljon kilpailijoita

Maarit Salovirran ansiosta seuran ohjelmaan tuli potkukelkkailu. Salovirta soitti, että ”saisiko LepU naisia kokoonviestijoukkueen verran?” Ja saatiinhan me: LepU lähti Multialle mukaan, ja toi tullessaan kymmenen MM-mitalia. Maarit Salovirta oli näkyvin urheilija, joka otti kymmeniä MM-mitaleita. Seppo Julkunen ja Pertti Tuomainen ovat olleet menestyjiä. Tänäkin päivänä potkukelkkailu voi seurassa hyvin. Reipas talviliikunta innostaa kymmeniä osallistujia viikkokisoihin.

Perinneurheilu on hyvin harrastettu laji Leppävirran Urheilijoissa

Suomen Perinneurheiluliitto on perustettu vuonna 2009. Leppävirran Urheilijoissa perinnelajit ovat arkipäivää. Perinnelajit on otettu hyvin vastaan ja kisoja järjestetään lähes viikoittain. Lajeista voidaan mainita vanhoja Olympialajeja hirrensyöksy, olympiapainonheitto ja köydenveto. Lisäksi perinnelajeja mm.  Liitosaappaanheitto, linkopallonheitto, renkaanheitto, voimakiekko, koirauintityylin kisat, talviuinti, pilkkihiihto, kalajuoksu, perinnekentän kisat ja tikkaluistelu. Seuran liikkujat (mm. Jukka Vesterinen, Seppo Julkunen, Asta Kankaala) ovat ottaneet osaa lähes kaikkiin näihin lajeihin ja menestyneet niissä hyvin.

Saappaanheittokin kuuluu lajivalikoimaan

Saappaanheitto tuli seuran ohjelmaan 1990-luvun lopulla. Helena Lappeteläinen on ollut paras heittäjä: parhaana vuotena hän voitti kaikki mestaruudet, kun hän saavutti SM-kultaa hallissa ja ulkona ja lisäksi MM-kultaa ulkona. Jukka Vesterinen, Kari Markkanen, Timo Nissinen, Tauno Laitinen, Pentti Tikkanen, Helvi Heinonen, Lilli Korhonen ja Terttu Kilpeläinen ovat saavuttaneet IBTA:n kansainvälisen liiton maailman mestaruuksia. Tämän vuotisissa kisoissa LepU:n lapset Matias Nyyssönen, Aatos Jämsen ja Lauri Niinimäki sekä ukki Jorma Rajakannas toivat Italiasta maailman mestaruudet. Ja tullessaan toivat myös MM-kilpailut Leppävirralle! Kisat lienevät Leppävirran kansainvälisin tapahtuma vuonna 2025? Ainakin Leppävirta pääsee kovaan seuraan, kun kisoja on pidetty Italian lisäksi Berliinissä, Pariisissa, Uudessa-Seelannissa, Venäjällä, Puolassa, Virossa ja Ruotsissa.

Ohjelmassa myös kyykkää ja muita lajeja

LepU on kuulunut myös Suomen Kyykkäliittoon LepU. SM-mitaleita ovat tuoneet Pirjo Saukkonen ja Marja- Liisa Hyötyläinen. Seura kuuluu myös Suomen Melonta- ja Soutuliittoon. Lajissa on saavutettu lukuisia SM-mitaleita puuvenesarjoista.

Lisäksi on järjestetty tikkakilpailuita, koronakisoja, keilailun kinkkukisoja sekä pilkkiongintaa peräti 200 kisan vuosivauhdilla.

Jos joku sattuu kysymään, missä pelattiin Savon ensimmäinen kansainvälinen sählyottelu: se oli LepU-Tartto Virosta. Peli päättyi 0-1, vaikka virolaiset eivät olleet koskaan nähneet sählymailoja saati itsepeliä. Kotiin palatessaan virolaiset veivät mukanaan sählysetin lahjana.

Historia hipaisi Jorma Rajakannas, entinen Nyyssönen – 38 vuoden muistoilla ja 8000 kilpailun kokemuksella.

Lämpimät onnittelut Leppävirran Urheilijoille juhlavuoden johdosta!