Kenen ehdoilla liikumme? -tilaisuudessa pohdittiin moninaisuutta ruohonjuuritason liikunnassa ja urheilussa

02.04.2026

Keskiviikkona 1.4. kokoonnuimme keskustelemaan vähemmistöryhmien osallisuudesta urheilussa Kenen ehdoilla liikumme? Moninaisuus seuratoiminnassa -etätilaisuudessa. Tilaisuudessa nousi esille monia eri näkökulmia yhdenvertaisuuteen ja sen edistämiseen liittyen. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Finlands Svenska Idrott, Suomen Paralympiakomitea sekä Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry.

Tilaisuus koostui liikuntatieteilijän ja psykologian tohtori Marja Kokkosen, paravoimanostaja Nelli Kinnusen ja Transfeminiinit ry:n toiminnanjohtaja Tarja von Knorringin esityksistä, jotka käsittelivät eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kokemuksia ja kipukohtia liikunnan ja urheilun kentällä.

Kokkonen ja von Knorring nostivat esityksissään esiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokeman turvattomuuden, jonka syyksi voidaan nähdä muun muassa urheilun sukupuolittuneisuus, vähemmistöihin kohdistuvat stereotypiat, hiljaiset eleet sekä suora häirintä. Urheilussa homofobiaa ja siihen liittyvää häirintää, kuten ”homottelua” kohtaavat varsinkin miehet. Sukupuolivähemmistöt kohtaavat myös osakseen epäasiallista kohtelua, lisäksi sopivien pukuhuone- ja wc-tilojen puute rajoittaa osallistumista. Huippu-urheilun kentällä transnaisten osallistuminen kilpailuun on KOK:n uuden linjauksen mukaan kielletty. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen huomiotta jättämisellä on todelliset vaikutukset.

– Jos osa ihmisistä ei koe oloaan tervetulleeksi urheilun ja liikunnan pariin, menetämme paljon potentiaalisia osallistujia. Tämä näkyy paitsi harrastajissa ja urheilijoissa myös katsojissa ja kannattajissa, von Knorring toteaa.

Yhdenvertaisuus vaatii tekoja

Tilaisuudessa keskusteltiin myös monien muiden vähemmistöjen, kuten iäkkäiden, maahanmuutajataustaisten ja toimintarajoitteisten liikkujien kokemista haasteista. Marja Kokkonen toi esiin liikuntalain, joka velvoittaa kaikkia liikunnan ja kilpaurheilun parissa toimivia henkilöitä edistämään tasa-arvoa ja vähentämään eriarvoisuutta liikunnassa. Keskusteluissa korostui se, että urheiluseurojen on tärkeää kehittää toimintaansa ja tulla entistä paremmin vähemmistöihin kuuluvia liikkujia vastaan. Näin voitaisiin vähentää sitä, että ryhmien osallisuus on niin riippuvaista läheisten tuesta tai henkilön taloudellisesta tilanteesta.

Tilaisuudessa jaettiin myös hyviä vinkkejä ja käytänteitä saavutettavamman ja turvallisemman urheilutoiminnan järjestämiseksi. Esteettömät liikuntatilat, hyvät kulkuyhteydet, erilaiset vaihtoehdot, soveltava toiminta sekä selkeät kuvaukset urheilutoiminnassa auttavat kaikkia ihmisiä tulemaan osaksi urheiluyhteisöjä. Sosiaalisessa ympäristössä yhteisön tuki, kannustavuus ja toimijoiden tietoisuus olivat arvokkaita tekijöitä. Paravoimanostaja Nelli Kinnunen nosti esiin lisäksi viestinnän merkityksen urheiluseuratoiminnassa.

– Uskon, että sillä tavalla, millä viestitään, on vaikutusta siihen, kuka lähtee mukaan. On tärkeää, että kuvasto on monipuolista. Meillä voi olla vaikka kuinka paljon hyvää toimintaa, mutta siitä ei ole hyötyä, jos ihmiset eivät pääse tiedon äärelle. Monipuolinen ja saavutettava viestintä on kaiken perusta, Kinnunen kertoi.

Tilaisuudessa käyty keskustelu osoitti, että ymmärrystä liikunnan ja urheilun tasa-arvon ongelmakohdista ja ratkaisuista on olemassa laaja-alaisesti ja syvällisesti. Urheiluseuroille ja toimijoille tästä tilaisuudesta jää käteen toivottavasti hyviä vinkkejä ja ideoita oman toimintansa kehittämiseen.

Tilaisuus järjestettiin osana Kohti tasa-arvoista urheilua – yhteinen matka 2025–2026 -hanketta. Voit lukea hankkeesta ja siihen liittyvistä tapahtumista lisää Suomen Olympiakomitean verkkosivuilta (linkki sivuille).