Tasa-arvon pyöreä pöytä: Urheilujärjestöjen tehtävänä edistää kulttuurista muutosta
18.06.2025
Liikunnan ja urheilun tasa-arvon pyöreä pöytä kokoontui Helsingissä Urheassa maanantaina 9.6. keskustelemaan erityisesti sukupuolten tasa-arvosta valmennuksessa. Keskustelu on osa laajempaa suomalaisen urheilun yhteistä prosessia, joka tähtää tasa-arvon edistämiseen kohti vuoden 2026 International Working Group on Women & Sport (IWG) -konferenssia. Prosessia koordinoivat Olympiakomitea, Paralympiakomitea, Finlands Svenska Idrott, Suomen Valmentajat, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL, Jyväskylän yliopisto ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tässä tapaamisessa syvennyttiin erityisesti naisten rooliin valmentajina. Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Veera Ehrlén pohjusti keskustelua esittelemällä tutkimustuloksia Naiset valmentajina Suomessa -tutkimuksesta, joka toteutettiin yhteistyössä Suomen Valmentajien kanssa. Tutkimuksessa tarkasteltiin naisvalmentajuutta 13 eri lajissa laajan kyselytutkimuksen sekä 21 haastattelun avulla.
-Esteinä valmentajauralle ja siinä etenemiselle voivat olla muun muassa maskuliiniset lajikulttuurit, esikuvien puute sekä epävarmuus omista valmiuksista. Tarvitsemme roolimalleja, mentorointia sekä konkreettista rakenteellisten esteiden ja maskuliinisen urheilukulttuurin purkamista, Ehrlén kertoi tuloksista.
Keskustelu tasa-arvon edistämisestä jää helposti vain naisten kesken käytäväksi
Judoliiton koulutus- ja seurakehityspäällikkö Katri Forssell kertoi kommenttipuheenvuorossaan naisvalmentajuudesta omasta ja lajinsa näkökulmasta. Judoliitto oli mukana Valmentaa kuin nainen -hankkeessa vuosina 2020–2021, ja kokemukset ja tulokset olivat erittäin positiivisia.
– Hanke auttoi meitä havaitsemaan liittotasolla, että toimenpiteitä naisten aseman edistämiseksi on tehtävä. Naisten näkyvyyteen on panostettu muun muassa liiton viestinnässä, naisille on perustettu valmentajaverkosto ja hankkeen aikana naisten kouluttautumista tuettiin edullisemmilla koulutushinnoilla. On ehdottomasti vahvuus, mikäli valmennustiimeissä ja esimerkiksi leiritoiminnassa on mukana eri sukupuolia, Forssell kertoi.
Forssell kertoi myös oman tarinansa huipulle tähtäävien yksilöiden valmentajana. Erityisesti lähipiirin tuella ja esikuvilla on merkittävä vaikutus sille, että hän on pystynyt etenemään valmentajaurallaan pitkälle.
Puheenvuorojen jälkeen käydyssä keskustelussa korostui hallintorakenteiden muuttamisen ja johdon tuen merkitys naisten aseman parantamiselle. Mikäli miehet eivät ole mukana tasa-arvon edistämisessä, on käytännössä mahdotonta saada aikaan pysyviä tuloksia. Lisäksi keskustelussa korostuivat joukkue- ja yksilölajien väliset erot sekä keskustelukulttuurin merkitys ilmapiirille. Liikunnan ja urheilun kulttuurinmuutos lähtee asenteista ja niiden muuttamisesta.
Käyty keskustelu osoitti, että suomalaisessa urheilussa on halua kehittää tasa-arvotyötä. Hyviä esimerkkejä löytyy jo monilta lajiliitoilta ja toimijoilta, ja viimeisten vuosien aikana sukupuolten tasa-arvoa on myös saatu vietyä eteenpäin. Brighton + Helsinki -julistus toimii konkreettisena työkaluna, jonka kautta sitoutuminen voidaan viedä käytäntöön. IWG-konferenssi tarjoaa tärkeän tavoitepisteen ja mahdollisuuden tuoda suomalaiset esimerkit kansainväliseen keskusteluun.
Kutsumme kaikki urheilun tasa-arvotyöstä kiinnostuneet mukaan yhteiseen kehittämiseen – muutos tehdään yhdessä. Osana tehostettua tasa-arvotyön prosessia organisaation on mahdollisuus allekirjoittaa Brighton + Helsinki -julistus, jossa osoitetaan sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Lisätietoa julistuksesta sekä IWG-konferenssista löydät täältä: https://iwgwomenandsport.org.
