Antti Kempas -juttusarja: Lasten urheilu – Kiva harrastus vai totisinta totta (IX)

31.12.2020

URHEILU JA MUUT HARRASTUKSET

Useimmat lapset ovat kiinnostuneita monista asioista.  Urheilua harrastava lapsi on tavallisesti hyvin aktiivinen. Hän saattaa harrastaa monia liikuntamuotoja – ja urheilun lisäksi vielä muutakin.

Psykologit ovat todenneet, että lapsen henkisen kehityksen kannalta on hyvä, jos urheileva lapsi harrastaisi muutakin kuin urheilua. Ongelmalliseksi asia muuttuu silloin, jos jonkin harrastuksen ohjaaja vaatii lapselta niin paljon, ettei aika riitä muuhun. Tällaistakin tapahtuu – eikä pelkästään urheiluvalmentajien toimesta.

Kun aikuinen oikein vihkiytyy asialleen, saattaa suhteellisuudentaju kadota. Kun valmentaja yrittää auttaa suojattejaan eteenpäin, hän tietysti järjestää paljon ja tehokkaita harjoituksia. Mitä enemmän toimintaa, sitä tiuhempaan tahtiin myös vanhempien kulkuväline on liikenteessä. Jotkut valmentajat kuuluvat vaativan osallistumista jokaiseen harjoitukseen. Muuten ei kehity tai paikka joukkueessa on uhattuna.

Vastaavalla tavalla saattaa toimia asialleen täysin vihkiytynyt musiikin tai teatteritoiminnan ohjaaja. Lapsella voi olla harjoitustuntien lisäksi jopa useita esiintymisiä viikossa. Vanhempien pitää ehtiä kuljetukseen näillekin keikoille. Perheessä saattaa olla useita monia asioita harrastavia lapsia. Vanhempien ainoaksi harrastukseksi jää lasten kuljettaminen harrastuksiin. Onhan sitä siinäkin. Takanapäin vanhemmat keskenään puhuvat, että liika on liikaa. Harvoin kritiikki menee harrastuksen ohjaajan korviin.

Ällistyttävän harvoin eri harrastusten ohjaajat ovat selvillä lasten muista harrastuksista. Vaatimukset saattavat kohota jatkuvasti kaikilla harrastusaloilla. Kun lapsen pitäisi vielä käydä kouluakin, saattavat eri tahoilta lapseen kohdistuvat vaatimukset muodostua ylivoimaisiksi. Pahimmassa tapauksessa on luovuttava jostain rakkaasta harrastuksesta.

Lapsen muiden harrastusten tunteminen auttaisi ohjaajaa mitoittamaan vaatimukset oikein. Ei harrastuksen ohjaaja voi valita mieluisinta harrastusta lapsen puolesta. Eivät sitä voi tehdä myöskään lapsen vanhemmat. Ilman aikuisten liiallista holhoustakin huippukyvyt erottuvat aikanaan. Kunpa osaisimme tukea lapsia heidän harrastuksissaan – vaatimatta kuitenkaan liikaa. Kohtuus kaikessa on viisasta.

Lasten ja nuorten urheilu on erittäin tärkeää ja kaikin puolin edistettävää toimintaa. Maamme tuhannet seurat tekevät ohjaajineen ja valmentajineen erittäin hyvää ja arvokasta liikuntakasvatustyötä. Osa nuorista onnistuu nousemaan lajissaan huipulle, suurin osa toivon mukaan saa harrastuksestaan elinikäisen kipinän liikuntaan.

Toin kirjoitusteni alussa esille LETE:n. Mitä se on? L = Liikuntaa, E = Elämyksiä, T = Tietoa ja Taitoa, E = Empatiaa. Tätä on lasten urheilu.

Antti Kempas

Liikuntapäällikkö