Aprilliristeilyllä puhuttiin innostamisesta, muutoksesta ja tulevaisuuden näkymistä

18.04.2018

Suomen Partiolaisten Mari Kousa-Kuusisto avasi tilaisuuden puhumalla järjestöjen kyvystä innostaa nuoria mukaan toimintaansa. Kousa-Kuusiston mukaan pitää ensin olla itse innostunut, jotta voi innostaa muita. Innostusta pitää osata vaalia ja johtaa.

Esimerkkinä hän käytti Partiolaisten tekemään suunnanmuutosta – nuoret päätettiin ottaa mukaan kaikkeen toimintaan, koska ilman nuoria yksikään järjestön ei pysty luomaan uutta, eikä saamaan uusia jäseniä. Kousa-Kuusiston mukaan järjestö, joka muuttuu hitaammin kuin maailma ei pärjää.

Mutta miten Partiolaiset saivat muutoksen aikaiseksi? Vuonna 2011 havahduttiin tilanteeseen, jossa jäsenmäärä oli laskenut liki 20 vuotta, ja partioon liittyi koko ajan vähemmän jäseniä. Muutos alkoi sen myöntämisestä, että moni asia oli tehty väärin. Piti päättää kasvaa, innostaa ja kokeilla uutta. Muutoksen aikaansaaminen edellytti, että partion vahvuudet perusteltiin ja tuotiin esille, viestintää tehostettiin, uskallettiin kokeilla rohkeasti uutta ja sallittiin epäonnistuminen.

Pian muutos alkoi näkyä. Vuonna 2012 jäsenmäärä ei enää laskenut. Vuoden kuluttua jäsenmäärä kääntyi nousuun. Matkan varrella Mari Kousa-Kuusisto kertoo oppineensa, että kasvu ei koskaan tapahdu, se tehdään. Muutosprosessi vaatii paljon työtä, johtamista, priorisointia, uskallusta, asennemuutosta sekä ennän kaikkea nuorten mukaan ottamista kaikkeen toimintaan.

Seuraavaksi Sari Virta (OKM) puhui liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymistä. Liikunta on poikien ja tyttöjen suosituin harrastus. Esimerkiksi 7-9-vuotiaista pojista jopa 96 prosenttia harrastaa liikuntaa. Lasten harrastaminen tapahtuu pääosin urheiluseuroissa. Kuitenkin nuorten liikuntaharrastaminen seuroissa heikkenee radikaalisti murrosiässä. Lopettamisen syitä on useita: harrastuksen hinta, sijainti, liiallinen kilpailullisuus, viihtymättömyys joukkueessa sekä valmentajaan liittyvät syyt.

Tulevaisuuden seuratoimintaan ja koko liikuntakulttuuriin vaikuttavat erityisesti osallistumisen tapojen muutos, väestörakenne ja kaupungistumiskehitys, arvojen ja asenteiden muutos, eriarvoistuminen sekä ilmastonmuutos.

Myös Turun yliopiston tutkija Pasi Mäenpää puhui liikuntaseurojen muutoksesta ja seuratoiminnan nykytilasta kesällä julkaistavan seuratutkimuksen pohjalta.

Tavoitteena vapaaehtoisuuden lisääminen

TUL:n puheenjohtaja, professori, Kimmo Suomi puhui liikuntapoliittisesta selonteosta. Hän piti myönteisenä, että liikunta on otettu poliittisen selonteon kohteeksi. Suomi painotti mahdollisimman kokonaisvaltaisen selonteon tekemistä. Sen pitäisi herättää koko liikuntaväki keskustelemaan ajankohtaisista liikuntapoliittisista asioista seurojen, piirien, alueiden ja liittojen tasolla.

Vaarana on, että selonteko rajautuu koskemaan vain itseään eli eduskunnan toimivaltaa. Liikunnan kustannukset yksityisellä ja kolmannella sektorilla on otettava mukaan selontekoon.

Kansalaisjärjestöjen, kuten TUL:n keskeinen tavoite on lisätä vapaaehtoisuutta liikunnan alueella. Olympiakomitea yrittää tällä hetkellä tehdä kaiken mahdollisen liikuntatyön, vaikka riittäisi, että se vastaisi vain kansainvälisestä kilpa- ja huippu-urheilusta. TUL on valmis toteuttamaan yhdessä muiden järjestöjen kanssa aikuisten kunto- ja työpaikkaliikuntaa sekä lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntaa.

Lisäksi seminaarissa tutustuttiin parkouriin lajina. TUL:n uuden jäsenseuran, Parkour Oppimiskeskus ry:n Ville Leppäsen mukaan parkouria on vaikea määritellä, mutta se on liikkumista vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa omaa kehoa käyttäen.

Laji syntyi 1980-luvulla Pariisin esikaupungeissa. Parkourin liikkeet ovat ihmisen perusliikkeitä: hyppimistä, juoksemista, kiipeämistä, roikkumista ja tasapainoilua. Lajin filosofiaan ei sovi kilpailu, mutta nykypäivänä kilpaileminen on Leppäsen mukaan tunnustettava tosiasia. Tämä voidaan nähdä joko uhkana tai mahdollisuutena näkökulmasta riippuen.

Ensi vuonna Aprilliristeily risteillään TUL 100 -juhlavuoden hengessä. Vuoden 2019 risteilyn ohjelmatiedot julkaistaan loppuvuodesta.

Teksti: Niina Myllys