Toiminnan ovet avautuneet hyvää vauhtia
22.10.2021
Koska meidän liittomme toiminta on hyvin laajaa, kiitos upean seurakentän ja suuren vapaaehtoistekijöiden määrän, haluankin aivan ensimmäisenä kiittää tätä suurta joukkuetta. Olemme suuri ja vahva vaikuttajaperhe suomalaisessa liikuntakentässä, jossa teemme tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden parhaaksi töitä. On siis jokaisen tekijän lupa taputtaa aika ajoin itseään olalle ja todeta työn tärkeys ja merkitys, joka välittyy harrastajille vahvana yhteenkuuluvuuden tunteena.
Se, mikä tekeekin mielestäni TUL-perheessä vahvan tekijän, on juuri tuo toiminnan laajuus, jossa kaikille löytyy varmasti oma sopiva polku niin matalan kynnyksen kuin kilpailutoimintaan tähtäävässä lajikentässä, sekä itselleni myös erittäin tärkeässä erityisryhmien liikuntakentässä seurassamme Itä-Hakkilan kilvassa, jossa minulla on ollut etuoikeus toimia jo runsaat 20 vuotta, niin kilpailu kuin harrasteryhmien parissa, hienoja hetkiä.
Taloudellinen tasa-arvo, siinä meillä iso haaste, kun harrastusten maksut ovat nousseet yleisesti. Syitä on monia ja lopulta urheilijoiden vanhemmat ovat se toiminnan selkäranka, jotka pohtivat, miten ja mihin lasten ja nuorten on mahdollista osallistua. Täytyy myös korostaa, että perheiden koko ja jopa yksinhuoltajaperheiden taloudelliset resurssit tuovat suuren haasteen lasten harrastusmahdollisuuksiin, siksi onkin tärkeää luoda erityisesti kunnissa ja seuroissa myös kanava syrjäytymisen ennaltaehkäisevään työhön ja mahdolliseen tukemiseen tällaisissa tilanteissa. TUL tekee myös tässä haastavassa osa-alueessa merkittävää työtä jatkuvasti.
Me-henki, kaiken toiminnan merkittävä kulmakivi, sen osalla haluankin nostaa suuren arvostuksen liiton henkilöstölle. On etuoikeus saada tehdä luottamustehtävässäni olevaa työtä yhteen hiileen puhaltavan henkilöstön kanssa. Tämä tärkeä asia ei ole lainkaan näin hyvin koko yhteiskunnan suurella pelikentällä, siksi haluan korostaa liittomme roolia, koska monet asiat etenee tehokkaammin, kun on yhteinen tahtotila ja hyvä henki kaikessa tekemisessä.
Seurapäivät Helsingissä, mukava päästä jälleen tapaamaan seuraväkeä livenä. Päivän ohjelmasisältö on todella mielenkiintoinen ja uskonkin, että vierailevat tähdet urheiluareenoilta, Markku Kanerva ja Pekkaa Hyysalo saavat vastailla myös laajaan kysymyspatteriin, sillä kummankin voittajatarinat ovat varmaan hyvin avartavia ja sykähdyttäviä vuosien varsilta. Toivottavasti saadaan tupa täyteen TUL-henkeä ja sopivasti mukaan voittajafiilistä.
Viikonvaihteen aikana kokoontuu myös liittomme valtuusto ja valiokunnatkin pitävät kokouksiaan, joten vahvaa liikuntavirettä on ilmassa.
Koulutus, se onkin suuri ja tärkeä kenttä, johon liittomme panostaa vahvasti, jossa myös tasa-arvovaliokuntamme painosversion pohjalta on luotu suuri paketti verkkokoulutusalustaan, jos jossain saa olla ylpeä toiminnastamme, tässä kohtaa annan suuren kiitoksen meidän tasa-arvovaliokunnan aktiiviselle tiimille ja esittelijä-sihteereille kuin myös koko keskustoimiston tiimille, jotka pääsivät kokemaan koulutuspaketin toimivuutta oppilaan rooleissa ohjelmistotyön valmistelevaiheissa.
Osittain mielestäni koulutukseenkin liittyen oli ilo olla mukana lokakuussa Tampereella pidetyssä Seuratoiminnan Tulevaisuus -seminaarissa, jossa tupa oli täynnä kuulijoita, kera loistavan ohjelman. Tiivis päivä sisälsi Tampereen kaupungin liikuntapaikkojen kehityssuunnitelman esittelyn, Seurapalveluiden esittelyä, e-urheilun esittelyä, sekä uimari Ida Hulkko esitteli oman urheilijatarinansa, huikea tarina, joka jatkuu kohti Pariisin olympiakisoja. Päivän huipensi vauhdikas stand up -koomikon esitys, kiitos Tampereen piirille, seminaarissa oli kiva tavata livenä tuttuja ja saada hyvää keskustelua aikaan.
Rasismi puhuttaa ja sen tuleekin puhuttaa, sillä nolla-toleranssi rasismiin tulee olla ehdoton tavoite kaikessa liikuntaperheen toiminnassa. Haluan nostaa vain yhtenä erittäin ikävänä esimerkkinä Suomen A-maajoukkueen pelaajan Glen Kamaran kokeman rasistisen kohtelun, jota parhaillaan selvitellään Uefan taholla. Kun kuulin ensimmäisen kerran aiheesta, olin ymmälläni, miksi hänet oli otettu rasistisen huutelun kohteeksi edustaessaan seurajoukkuettaan ottelussa. Pian tulikin jo uusi uutinen, kun seuraavassa ottelussa oli katsomossa vain lapsia, kun aikuisilta oli evätty pääsy katsomoon edelliseen aiheeseen liittyen, mutta siten tapahtui se, mitä ei varmasti kukaan odottanut, lapset jatkoi ymmärtääkseni siitä, mitä aikuiset oli edellisessä ottelussa tehneet. Näiden eteen on vaan tehtävä hartiavoimin töitä, jotta kaikenlainen rasismi ja syrjivä toiminta saadaan loppumaan liikuntakentästä. TUL ja tasa-arvovaliokunta kuin myös koko jäsenistömme tekee varmasti parhaansa osaltaan, että tällaisilta ikäviltä uutisoinneilta vältyttäisiin, koska tämä oli vain yksi esimerkki muiden rinnalla. Koko Suomen liikuntaelämän tavoite tulee nyt ja aina olla vahvasti ei rasismille.
Kun näitä asioita ja miettii ja käsittelee valiokuntatyössäkin, huomaamme varmasti kaikki kuinka tärkeiden asioiden parissa teemme työtä liikunnan parhaaksi. Työtä riittää, mutta kun me yhdessä jokaisella taholla teemme parhaamme, ottaa TUL myös aina askeleen eteenpäin kohti parempaa tulevaa.
Syksyn kuntotempaus, tämä olkoon mukava loppukevennys henkilökohtaisesta liikuntahetkestäni. Jo usean vuoden ajan olen itselle luvannut jonkin kuntotempauksen, tänä vuonna teemaksi tuli reipas kävelylenkki kotoa Vantaalta Helsinkiin Paavo Nurmen patsaalle. Jotta tämä hassu omahaaste sai kipinää, valitsin idean puolimaratonin pohjalta ja kuinkas ollakaan, reittini kulki melko tarkalleen 22 km matkan. Askeliakin tuli kivasti 34 510 ja se voittajafiilis olympiastadionin tornin kohdalla, kun saavutin kohteen hieman alle 4 tunnin kävelyn jälkeen, ja ensi vuonna taas jokin uusi omahaaste.
Toivottavasti tavataan Seurapäivillä Helsingissä isolla porukalla!
Koko TUL-perheelle toivotan terveyttä ja liikunnan iloisia hetkiä jokaiselle liikuntahetkelle!
Harry Seidler
Tasa-arvovaliokunnan pj ja hallituksen jäsen
