TUL-veteraanien tuettu loma Salonsaarella

Salonsaaren lomakylä on viehättävä lomanviettopaikka ympäri vuoden, ja sen sijainti Asikkalan kunnassa Päijänteen rannalla on ihanteellinen. Tuetut lomat toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön tuella Veikkauksen tuotoista. Loma voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi. TUL-veteraanit lomailivat Salonsaaressa 13.8.-18.8.

Lomamme pääajatus oli, että ollaan mahdollisimman paljon ulkona ja yhdessä. Tuetulla lomaviikolla meitä oli yhteensä 24. Tulimme kimppakyydeillä omien seurojemme jäsenten ja tuttavien kanssa. Ryhmäämme kuuluivat Ulla (95 v.), Sisko (86 v.), Anneli, Esko, Terttu (P), Pirkko (K), Marjatta, Ritva (S), Jaakko (S), Paula, Jaakko (K), Kari, Markku, Terttu, Hannu, Riitta, Ritva (R), Pirkko (T), Terttu (T), Reima, Leena, Anna, Anja ja Pertti.

Meitä oli vastassa Salonsaaren vastaava lomaohjaaja Jari sekä vapaaehtoisina Pirjo ja Jaska. Huoneet olivat rivitaloissa, joista jokaisessa oli oma kodinhoitohuone, josta löytyi mm. pyykinpesukone. Huoneet olivat siistit, varustus oli lomalaiselle riittävä ja jokaisessa huoneessa oli oma pieni terassi. Ennen ensimmäistä yhteistä lounasta meillä oli hyvää aikaa majoittua sekä tutustua rauhassa omaan tahtiin alueeseen.

Tervetuloinfossa virikeohjaaja Sami kertoi lyhyesti Salonsaaren lomatoiminnasta, itse päärakennuksesta ja miten sitä on muutettu ja lisärakennettu vuosien mittaan. Päätalossa oli infopiste, kioski, keittiö ja ruokasali, jossa kaikki sisätilatoiminta tapahtui loman aikana. Rivitalojen aulatiloissa oli mahdollisuus viettää iltaa, koska ohjattu toiminta päättyi jo klo 20 ja hiljaisuus alkoi klo 22. Aulatiloissa oli kaikissa myös TV. Tiistaina tutustuimme yhdessä kävellen alueeseen ja sen jälkeen teimme ryhmäytymisen, jossa kerroimme kuvakorttien kautta itsestämme jotain pientä, mutta tärkeää.

Ruoka oli hyvää, maittavaa ja runsasta. Aloitimme lomamme lounaalla. Joka aamu oli aamiainen, päivällä lounas, illalla päivällinen ja loma päättyi lauantaina aamiaiseen. Jos oli tarvetta, oli myös mahdollisuus ostaa erikseen iltapala. Keskiviikkona oli yhteinen lettuilta.

Jokaisena päivä teimme kaikkea ja erilaista. Tiistai aloitettiin sauvakävelyllä, muina aamuina oli keppijumppaa. Rantasauna lämmitettiin kahtena aamuna, ja sähkösaunassa kävimme kahtena iltana. Pelasimme pienissä ryhmissä mölkkyä, ketjun heittopeliä sekä petankkia. Petankki oli monelle uusi peli, joten mukaan tulijoita oli kiitettävästi. Perjantaina oli Salonsaaren olympialaiset lajeina mölkky, frisbee ja saappaan heitto. Voiton vei VediVidiVici -joukkue reilulla pistemäärällä. Heidät palkittiin perjantai-illan päättäjäisissä.

Tiistaina käytiin Wanhassa Vääksyssä, tutustuttiin alueeseen, poikettiin ja tehtiin ostoksia ranskalaisessa kyläkaupassa, Lauran kaupassa, Vääksyn Myllyllä, Keramiikkapaja Koiruuksissa sekä Sisustuskahvila Kardemummassa. Iltapäiväkahvilla kävimme Kanavan Helmessä ja paluukyytiä odotellessa nautittiin lasilliset Majakka-paviljongissa.

Keskiviikko oli kiireinen päivä, sillä kaikille halukkaille oli varattu jalka- ja vartalohieronta sekä kampaaja. Jalkahoitajana oli Emmi, kampaajana Elina ja hierojina Katariina ja Herkko. Lisäksi keskiviikkona oli askartelua. Teimme kotiväelle kortit, taittelimme kirjoista siilejä ja servettitelineitä, vanhoista kirjoista teimme uusia, omakuvitteisia kirjoja. Pirjo teki paperikorin ja minä tein oman tonttuoven.

Torstaina ennen aikaistettua retkilounasta pelasimme eri pelejä yhdessä piha-alueella, jonka jälkeen lähdimme M/S Elbatarilla kolmen tunnin risteilylle Päijänteelle. Laivan etukannella sai nauttia matkasta sekä katsella ihania näkymiä, jotka tulivat silmiemme eteen matkan edetessä.

Lomamme päättyi perjantai-iltana yhteiseen illanviettoon. Sami toimi juhlan juontajana, pääesiintyjänä ja sai meidät mukaan ilotteluun, kuten rockin rajuun menoon, bingon jännitykseen, runonlausuntaan, sketsiin ja musisointiin. Kohotimme maljan itsellemme, lomallemme ja meidän lomastamme vastaaville eli Jarille, Samille, Pirjolle, Jaskalle, Osmolle, Roopelle, Aulikille ja Seijalle.

Lauantaina oli viimeinen yhteinen aamiainen. Kirjoitimme nimemme vieraskirjaan, kiitimme talon väkeä ja hyvästelimme toisemme luvaten, että vielä tapaamme. Kotimatka alkoi aurinkoisessa säässä, matka eteni rauhallisesti ja kotiin oli kiva palata.

Teksti ja kuvat: Paula Kaunismäki

 

Kommentit

Vastaa käyttäjälle Ritva Sarkkinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *