Tunne, lataus ja riemu huokui säbätreeneissä Vantaalla

25.09.2021

Harrastustoimintojen vapautuminen näkyi liikuntasalissa vahvanva tunnelatauksena. Sanoin en osaa kuvailla kaikkea sitä iloisuutta, kaverihenkeä, jälleennäkemisen riemua, joka pelaajien kasvoilta paistoi heidän saapuessaan pukuhuoneesta salin puolelle ja yllätyksenä vielä juuri uusitulle alustalle, joka soveltuu vanhan puulattian sijasta salibandyyn paremmin.

Jännitystä pelaamiseen toi myös pitkä tauko pelaamisesta, kun pelimaila ja reikäpallo eivät heti totelleet joka tilanteessa. Siitäkin selvittiin kannustuksilla ja iloisella hymyllä. Kun vuoden tauon pölyt saatiin pelattua pois mailoista, niin alkoi onnistumiset ja iloiset ilmeet täyttämään salin. Harjoitusten lopussa oli jopa ilonkyyneliä osan pelaajien silmäkulmissa. Otin senkin ilolla vastaan, hieno yhteinen hetki ja aidot tunteet, ja taas viikon päästä mennään samalla ilmeellä.

Vaikka itselläni on jo kokemusta näiden arjen sankareiden ohjaamisesta runsaiden 20 vuoden ajalta, on tämä seuratasolla yksi sykähdyttävimmistä hetkistä, jonka näissä harjoituksissa sain kokea ja tuntea.

Kehitysvammaisten liikunta kuuluu seurassamme kuntoliikuntajaoston alaisuuteen. Toimintamme tässä ryhmässä on erityisesti suunnattu ja suunniteltu matalan kynnyksen teemaa kunnioittaen.

Seurana olemmekin saaneet huomata, kuinka koko TUL-perhe, niin piiri kuin liittotasollakin, arvostaa juuri tällaista toimintaa. Osaltaan se on rikkaus koko liikuntakentälle, kun kaikki voimme omilla liikuntasuorituksillamme puhaltaa yhteiseen hiileen ja olla ylpeitä, että meillä on vahva arvostus tukenamme.

Vahva ajatus on edelleen saada lisää matalan kynnyksen ryhmiä liikkeelle kehitysvammaisten ja erityisryhmien osalla salibandyssä. Tiedän, että harrastajia on Suomessa paljon, mutta TUL-seuroissa vieläkin kovin vähän. Tehdään kaikki parhaamme asian eteen, sillä jokaisen vierivän reikäpallon taakse tarvitaan aina pelaajan liikunnallinen suoritus.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kivijalkana meidän jokaisen tapahtuman takana. Lisäksi erityisesti joukkuelajeissa yhteisön ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat toimintamme perusedellytyksiä meille jokaiselle.

Teksti ja kuva:
Harry Seidler
Itä-Hakkilan kilvan kehitysvammaisten salibandyohjaaja