Ajankohtaista


Harry Seidler: Toteutuuko tasa-arvo liikuntakentällä korona-aikana?

Heti alkuun on todettava, että ei valitettavasti toteudu, ja että asiasta ei voi oikein ketään syyttääkään tässä hetkessä. Haluan nostaa asiaa esille niin seuratyön vapaaehtoisena kuin TUL:n valiokuntatyön merkeissäkin.

UKK-instituutti on tehnyt jälleen hyvää tutkimusta lasten ja nuorten liikunnan tilasta peilaten aikaa ennen koronaa ja kuluvaa vuotta. Liikuntaan tehdyt rajoitukset ja niihin liittyvät muutostilanteet ovat osaltaan vaikuttaneet liikkumisen vähenemiseen, minkä tulokset näkyvät hyvin nopeasti ja valitettavan kauaskantoisesti vaikuttaen erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen.

Tutkimus osoittaa hyvin selkeästi liikunnan vähentymisen. Nuorten kohdalla nousi tutkimuksessa hyvänä esimerkkinä esille selkeä seikka etäopetuksen ajalta: kun esimerkiksi koulumatkat, liikuntatunnit, välitunnit ja monet koulun jälkeiset harrastushetket jäivät pois arjen ohjelmasta, putosi liikunnan ja askelten määrä merkittävästi. Myös aikuisliikunnan osalla merkit olivat selkeät: kun etätyö ajoi suuren osan kansaa kotikoneiden ääreen, putosi päivittäisen liikunnan määrä hetkeksi usealla merkittävästi, kunnes ihmiset löysivät onneksi uusia liikuntamuotoja vanhojen korvikkeeksi. Ilolla haluan kuitenkin todeta tähän vastapainoksi, kuinka hienosti tutkimustuloskin viittasi askelten merkitykseen tuloksissa. Meillä TUL:ssahan on vuosittain Askelkisa, jonka osallistujat keräsivät tänäkin vuonna vaikuttavia askellukemia kuntoliikunnan merkeissä — voimmekin olla iloisia jokaisesta otetusta askeleesta!

Syyllistämiseen ei mielestäni ole kuitenkaan syytä. Tällaisina aikoina tapahtuu suuriakin muutoksia, ja vastuulliset tahot aina terveydenhuollosta valtionhallintoon ovat tehneet varmasti parhaansa, mistä osoituksena voidaan hyvin mainita, kuinka hyvin monet sarjat ja harjoitusryhmät pystyvät kuitenkin toimimaan tälläkin hetkellä, vaikkakin poikkeusäännöillä ja varotoimilla — tärkeintä on kaikkien liikunnan parissa toimivien terveys ja turvallisuus.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat asioita, jotka eivät tässä tilanteessa toteudu, ja siihenkin on monia syitä, joihin emme voi aina suoraan vaikuttaa. Tärkeintä on noudattaa turvallisuutta kaiken toiminnan suunnittelussa.

Omakohtainen esimerkkini osuu niin hyvin tähän hetkeen. Seurassamme Itä-Hakkilan Kilvassa ohjaan kehitysvammaisten salibandyryhmää, jonka päätehtävänä on toteuttaa nimenomaan perusliikuntaa vähintään kerran viikossa näille mailataitureille. Nyt olemme joutuneet laittamaan stopin harjoittelulle, koska noudatamme viranomaisten määräyksiä kontaktilajien osalta — pienessä salissa on erityisen vaikeaa harjoitella ja pelata ilman kontaktitilanteita. Kun kouluilta tuli ohjeistus välttää vielä puku- ja pesutilojen käyttöä, siinä kohtaa usea pelaajakin laittoi viestiä, ettei voi eikä halua harjoitella, jos ei pääse suihkuun harjoittelun jälkeen, kun kotimatkakin tulee vielä tehdä julkisessa liikenteessä. Arvostan noita kommentteja, sillä hygienia on varmasti kaikkien mielestä erityisen tärkeää tässäkin hetkessä.

Vastuullisena seurana teimme päätöksen perua toimintamme tässä ryhmässä nyt alkuun vuoden loppuun asti. Meille tämän päätöksen tekeminen oli helpompaa, sillä toimintamme on harrastetoimintaa ilman kilpailutoimintaa. Meilläkin yleisseuran toiminnassa jatkavat toimintaansa monet lajit ja harrasteet noudattaen suosituksia ryhmäkokojen osalta ja muita ohjeistuksia eri tilojen ja olosuhteiden mukaan, mutta vammaisurheilussa tätä on lähes mahdoton toteuttaa turvallisesti.

Haluankin tällä esimerkillä korostaa, miten eriarvoisessa asemassa liikkujat voivat olla tässä poikkeustilanteessa, sillä monet lajit pyörivät yhä täydellä teholla — meille suurimpana näkyvänä erona ovat vain yleisön rajoitetut määrät. Tosin monessa lajissa on todettu nyt myös paljon altistumisia, mikä heijastuu jo monen lajin toimintaan.

Vaikka kuinka puhumme tasa-arvoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta, on meillä yhteiskuntana paljon tehtävää edessä. Me TUL:ssa teemme osaltamme parhaamme edistääksemme tasavertaista ja oikeudenmukaista liikuntakarttaa koko liiton toiminnan laajalla kentällä tässä haastavassakin ajassa.

Liikutaan turvallisesti huomioiden kaikki liikkujat tasa-arvoisesti! Liikkuessa saa hymyilläkin, se laittaa toisetkin hymyilemään herkemmin!

Harry Seidler

Tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja