Kannanotto: Satsaus tulevaisuuteen – ei unohdeta liikuntaa
10.01.2023
MIELI ry julkaisi joulukuussa nuorten hyvinvointiohjelman, joka sisältää toimenpiteet 13–28-vuotiaiden nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi. Vaikka ohjelma pureutuu merkittävästi esimerkiksi kasvurauhaa tukevan koulutusjärjestelmän varmistamiseen sekä opiskeluhyvinvoinnin, työterveyshuollon ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen, löytyy ohjelmasta myös tärkeä pointti kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaamisesta. ”Järjestöjen vahvuudet elämän mielekkyyden lisääjänä, yhteiskunnan kriittisten toimintojen ylläpitäjinä, kriisinkestävyyden vahvistajana ja palvelujärjestelmään kohdistuvan paineen keventäjänä tunnistetaan.” (Mieli ry 12/2022)
Liikunta- ja urheiluseurat sekä liikuntajärjestöt ovat merkittäviä toimijoita mielekkäiden harrastusmahdollisuuksien järjestäjinä. Itselle mieleinen harrastus, seurayhteisöön kuuluminen ja itsessään liikunnan mukanaan tuomat mielenterveyshyödyt ovat tärkeitä askeleita mielenterveyskriisin ratkaisemisessa. Liikuntatoimijat, yhdistykset ja järjestöt ovat ylläpitämässä yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja esimerkiksi liikunnallisen elämäntavan opettamisen kannalta. Siksi näiden toimijoiden rahoitus tulee turvata myös tulevaisuudessa.
MOVE-mittausten tulokset julkistettiin joulukuussa 2022. Tilannekuva on huolestuttava: jopa 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Liikkumattomuuden ongelmien kasautuminen voi alkaa jo lapsuus- ja nuoruusvaiheessa. Sen sijaan, että tyytyisimme päivittelemään nuorten vähäistä liikkumista, meidän tulee pohtia ratkaisuja. Erityisesti nuorten itsensä kuuleminen harrastustoiminnan organisoinnissa on tärkeää – kohderyhmä itse on asiantuntijoista kaikkein merkittävin.
Lapset ja nuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa liikuntaharrastusten suhteen. Monessa tapauksessa harrastamisen hinta nousee liian korkeaksi, ja esimerkiksi syrjäseuduilla pitkät etäisyydet lisäävät kynnystä mieleisen liikuntaharrastuksen löytämiseen. Kun puhutaan lasten ja nuorten liikkumisesta, on perheen tulotasolla merkittävä vaikutus harrastuksen valintaan ja toisaalta harrastuksen jatkumiseen esimerkiksi harrastusmäärän kasvaessa. On tärkeää muistaa, että liikuntaharrastusten tukeminen ja matalan kynnyksen liikuntatoiminnan järjestäminen on satsaus tulevaisuuteen: kaikista ei tarvitse kasvaa mestareita, vaan tärkeää on löytää itselle sopivimmat ja mielekkäät tavat liikkua.
Liikkumattomuuden kriisi koskettaa jo meistä useaa, ja sen aiheuttamat kulut nousevat yhteiskunnalle kalliiksi. Liikunta ja liikunnallisuuden lisääminen tulee siis nostaa keskeiseksi teemaksi kevään eduskuntavaaleissa. Yli puoluerajojen tapahtuva yhteistyö liikunnan ja liikuntamahdollisuuksien edistämiseksi on merkittävässä roolissa kokonaisuuden kannalta. Kokonaisvaltaisesti liikunnan tukeminen on pitkällä aikavälillä mukana ratkaisemassa myös esimerkiksi mielenterveyskriisiä, mikäli liikkumattomuuden ongelma pystytään näkemään laajemmassa valossa ja sen ratkaisemiseen ollaan valmiita panostamaan. Ja erityisesti lasten ja nuorten harrasteliikunnan tukemisen tulee olla prioriteettilistan kärjessä.
Liittokokouskauden 2022–2025 tasa-arvovaliokunta on aloittanut toimintansa loppuvuoden 2022 aikana. Tavoitteenamme on jatkaa sitä vahvaa yhdenvertaisuustyötä, josta saamme kiittää edeltäviä valiokuntia puheenjohtajineen. Haluamme valiokuntana jatkaa arvokasta työtä, jota on tehty viime vuosien aikana esimerkiksi TUL:n eettisen ohjeiston, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskoulutuksen eteen. Vaikka liikunnassa ja urheilussa ollaan jo oikealla tiellä, on yhdenvertaisen liikuntaympäristön rakentaminen meille edelleen yhteinen tavoite ja työsarka.
Tasa-arvovaliokunnan puolesta,
Aino Raiskinmäki, hallinnon koordinaattori & tasa-arvovaliokunnan esittelijä-sihteeri
Lue lisää:
MIELI ry: Nuorten hyvinvointiohjelma
