Liikkeelle! -juttusarja: Urheiluseurasta uskoa tulevaisuuteen
13.05.2026
Nuorten tulevaisuususko on heikentynyt jo pitkään, kuten Nuorisobarometrit ovat meille kertoneet. Urheiluseuroilla on nyt tuhannen taalan paikka näyttää merkityksellisyyttä ja yhteiskunnallista voimaansa.
Tulevaisuususko rakentuu arjessa
Kirjoittaessani kollegani kanssa artikkelia Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisuun (Nuorten positiivisten tulevaisuuskuvien vahvistamista tulevaisuusajattelulla) tarkastelimme nuorten tulevaisuususkoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Yksi keskeinen havainto oli, että nuorten luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt ja kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on vähentynyt.
Urheiluseurat ovat yksi vaikuttavimmista ympäristöistä nuorille, ja näin ollen loistavia paikkoja vahvistaa uskoa omiin mahdollisuuksiin. Ne eivät ole vain harrastusympäristöjä, vaan kasvun, toimijuuden ja tulevaisuusajattelun tiloja. Urheiluseurassa nuori oppii päivittäin, osaako hän, kelpaako hän ja voiko hän vaikuttaa. Mikäli nuori kokee panostuksensa merkityksettömäksi, voi se heijastua laajemminkin hänen käsitykseensä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Myönteiset kokemukset rakentavat uskoa siihen, että myös tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Tulevaisuusajattelu on taito
Artikkelissamme korostimme, ettei tulevaisuusajattelu ole pelkästään abstrakti kyky, vaan taito, jota voidaan kehittää. Se tarkoittaa kykyä kuvitella erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia ja hahmottaa oma rooli niiden rakentamisessa.
Urheiluseuratoiminta tarjoaa tähän erinomaisen alustan. Vaikka harjoittelussa keskitytään usein fyysiseen ja tekniseen kehittymiseen, olisi tärkeää tukea nuoren kykyä hahmottaa omaa tulevaisuuttaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tilan antamista keskusteluille, kuten millaisia tavoitteita nuorella on, millaisena hän näkee itsensä tulevaisuudessa tai mitä erilaisia polkuja urheilu voi avata.
Liian usein urheilussa korostuu ajatus yhdestä polusta kohti huippua, vaikka olisi tärkeää muistaa liikuntapolkujen olevan moninaisia. Tutkimuksista on nähtävissä, ettei nuorten osallistuminen ole lineaarista, vaan vaihtelevaa ja yksilöllistä.
Yhteisöllisyys kantaa
Seura, joukkue tai harrastusryhmä ei ole vain yksikkö, joka harjoittelee yhdessä – se on sosiaalinen yhteisö, jossa nuori voi kokea kuuluvansa johonkin. Tutkimusten mukaan urheiluseuratoiminta voi vahvistaa itsetuntoa, sosiaalisia suhteita ja hyvinvointia. Tämä tekee yhteisöllisyydestä keskeisen tekijän myös tulevaisuususkon näkökulmasta, koska nuorten tulevaisuustoiveet liittyvät vahvasti ihmissuhteisiin ja turvallisuuden kokemukseen.
Valmentajilla ja muilla seuratoimijoilla on tässä merkittävä vastuu, koska he päättävät nuotin, jonka pohjalta ilmapiiri rakentuu. Hyvässä ilmapiirissä jokainen nuori voi kokea olevansa arvokas ja hyväksytty. Tämä ei ole vain hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää, vaan sillä on suora yhteys siihen, miten nuori hahmottaa omaa tulevaisuuttaan.
Seuratoiminnassa on kiinnitettävä huomiota myös osallisuuteen, joka kiinteä osa sosiaalista turvallisuutta ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Nuorille tulisi tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa, ei vain omaan tekemiseensä, vaan myös yhteiseen toimintaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osallistumista harjoitusten suunnitteluun tai erilaisten vastuiden jakamista joukkueessa sekä lupaa epäonnistua. Kun nuori kokee olevansa arvokas ilman jatkuvaa onnistumista, hän uskaltaa myös unelmoida.
Puhetapa rakentaa tulevaisuutta
Tapa, jolla tulevaisuudesta puhutaan, vaikuttaa siihen, millaisena nuori sen näkee. Kuten artikkelissammekin nostimme esiin, on merkityksellistä, miten tulevaisuudesta puhutaan. Julkisessa keskustelussa korostuvat usein uhat ja epävarmuudet, mikä heijastuu nuorten ajatteluun. Urheiluseurojen arjessa valmentajien ja aikuisten käyttämä kieli voi joko vahvistaa tai heikentää nuoren uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. Rakentava puhetapa ei tarkoita ongelmien sivuuttamista, vaan tasapainoista näkökulmaa: haasteet tunnistetaan, mutta samalla korostetaan kehitystä, oppimista ja mahdollisuuksia. Tämä auttaa nuorta rakentamaan realistisia mutta myönteisiä tulevaisuuskuvia.
Lopuksi
Urheiluseuratoiminta on keskeinen kasvuympäristö, jossa nuori rakentaa käsitystä itsestään ja tulevaisuudestaan. Urheiluseura on parhaimmillaan kodin ja koulun ohella kolmas merkittävä pilari kasvun ja kasvatuksen saralla. Meidän pitää huomioida ja nähdä roolimme sekä toimia merkityksemme vaatimalla tavalla.
Kaikesta huolimatta nuoret luottavat usein enemmän omaan kuin maailman tulevaisuuteen, mikä kertoo osaltaan siitä, että laajat yhteiskunnalliset kysymykset voivat tuntua etäisiltä ja vaikeasti hahmotettavilta.
Urheiluseura voi toimia tässä siltana tarjoamalla konkreettisen ympäristön, jossa nuori voi nähdä oman vaikutuksensa: kehittyä, vaikuttaa ja olla osa yhteisöä. Nämä kokemukset eivät ole merkityksellisiä vain tässä hetkessä, vaan ne rakentavat perustaa sille, miten nuori hahmottaa mahdollisuutensa vaikuttaa myös laajemmin yhteiskunnassa.
Pienet arjen teot, kuten osallisuus, kannustava vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, voivat ratkaisevasti vahvistaa nuoren uskoa tulevaisuuteen. Luottamus tulevaisuuteen saa ihmisen tekemään parempia päätöksiä eli mitä todennäköisemmin voimaan paremmin.
Teksti: Markus Niska // Yhteisöpedagogi, TUL:n hallituksen ja nuorisotoiminnan työryhmän jäsen
Lähteet
Bandura, A. (1997). Self-efficacy: The exercise of control. W.H. Freeman.
Eime, R. M., Young, J. A., Harvey, J. T., Charity, M. J., & Payne, W. R. (2013). Psychological and social benefits of sport participation. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 10, 98.
Happonen, K. & Kiilakoski, T. (toim.) Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024.
Happonen, K. & Laine, S. (toim.) Ihan paineissa: Nuorisobarometri 2025.
Kokko, S., & Hämylä, R. (toim.). (2025). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) 2024. Valtion liikuntaneuvosto.
Florack, T., Niska, M, & Hario, P.. Nuorten positiivisten tulevaisuuskuvien vahvistamista tulevaisuusajattelulla. Laurea-ammattikorkeakoulu. (2025).
Likes. (2025). Lasten ja nuorten liikunnan tuloskortti.