Liikunta- ja urheiluyhteisö vetoaa kuntapäättäjiin: liikkumisen, liikunnan ja urheilun tulevaisuus on turvattava
12.06.2024
Suomalainen liikunta- ja urheiluyhteisö on huolissaan liikkumisen, liikunnan, urheiluseurojen ja huippu-urheilun edellytyksistä sekä harrastamisen kustannuksista kiristyvässä taloustilanteessa. Allekirjoittajat vetoavat kuntapäättäjiin, että talousvaikeuksissakin muistettaisiin liikunnan ja urheilun merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille sekä kunnan elinvoimaisuudelle.
Suomen kunnat satsaavat liikuntaan yhteenlaskettuna noin miljardi euroa vuosittain. Kunnat ovat keskeisessä roolissa liikkuvamman arjen rakentamisessa paitsi liikunnan ja vapaa-ajan toimialoilla, myös poikkihallinnollisesti esimerkiksi koulutuksessa ja kasvatuksessa, kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa, pyöräilyn, kävelyn ja ulkoilun edistämisessä sekä työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa.
Osassa kunnista on kaavailtu tai jo tehty leikkauksia liikunnasta ja urheilusta, mutta monissa kunnissa on tehty myös myönteisiä, liikuntaa ja urheilua edistäviä päätöksiä. Liikuntapaikkamaksut tulisi pitää kohtuullisina, jotta harrastusten hinta ei nousisi entisestään ja heikentäisi yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia.
– Kunnat kohtaavat jo lähitulevaisuudessa valtavia haasteita liittyen esimerkiksi väestörakenteen muutokseen. Kuntalaisten toimintakykyä sekä alueen pito- ja vetovoimaa vahvistamalla erilaiset kunnat pärjäävät murroksessa paremmin. Kuntien tuki takaa edellytykset paikalliselle liikunta- ja urheilutoiminnalle. Kannustamme kuntia tekemään rohkeita, positiivisia päätöksiä liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi myös vaikeina aikoina, vetoavat allekirjoittajat.
Liikkumisen myönteiset vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, terveysongelmien ehkäisyyn, oppimistuloksiin, työkykyyn, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä kotoutumiseen ovat kiistattomia. Urheiluseurat lisäävät kuntalaisten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Huippu-urheilu puolestaan luo elämyksiä ja vahvistaa paikallista identiteettiä sekä alueen elinvoimaa.
Allekirjoittajat vetoavat, että mahdollisten leikkausten vaikutukset liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun, ml. urheiluseuroihin, arvioitaisiin ennalta. Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi (LIVA) tulee toteuttaa samalla kun valmistelussa huomioidaan esim. kuntalais-, ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset.
Kunnilla on keskeinen rooli seuratoiminnan tukijana, sillä kunnat tukevat urheiluseuroja joka vuosi noin 60 miljoonalla eurolla suoraan avustuksina ja erityisesti suurilla satsauksilla olosuhteisiin, esimerkiksi edullisilla käyttövuoroilla. Kunnat myös luovat tulevaisuuden urheilumenestystä turvaamalla urheiluakatemioiden toimintaedellytykset ja urheilijoiden opiskelumahdollisuudet. Kaksoisuratyö mahdollistaa nuorten urheilijoiden hyvän arjen ja vastuullisen etenemisen kohti huippu-urheilu-uraa. Huippu-urheilu tuottaa suorituskykyisiä tekijöitä, jotka tarjoavat esimerkkiä ja inspiraatiota myös muiden suomalaisten arkeen.
– Liikkumattomuus haastaa meidän hyvinvointiamme, työ- ja toimintakykyämme sekä kriisinkestävyyttämme – ja viime kädessä talouttamme. Liikkumattomuus ja paikallaanolo maksavat yhteiskunnallemme yli 4,7 miljardia euroa joka vuosi, allekirjoittajat varoittavat.
Taloudellisten satsausten lisäksi kunnissa tarvitaan jatkossakin riittävää liikunnan osaamista. Pienimmissä kunnissa uhkana on, että leikkausten myötä lakkautetaan viimeisetkin liikuntaan liittyvät virat. Kuntiin tarvitaan liikunnan ja urheilun puolustajia sekä liikuntapolitiikan ymmärtäjiä niin virkakuntaan kuin poliittiselle puolelle.
Liikunta- ja urheiluyhteisö tulee kampanjoimaan vuoden 2025 kunta- ja aluevaalien alla, jotta valtuustoihin saadaan liikunta- ja urheilumyönteisiä valtuutettuja ja jotta tulevilla päättäjillä on käytettävissään tieto toimivimmista käytännöistä liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseen.
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Sakari Pusenius
Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia, toiminnanjohtaja Maarit Laitinen
Etelä-Savon Liikunta, aluejohtaja Mari Makkonen
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, toiminnanjohtaja Päivi Ahlroos-Tanttu
Finlands Svenska Idrott, pääsihteeri Henrika Backlund
Hämeen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Ari Koskinen
Kainuun Liikunta, toiminnanjohtaja Teemu Takalo
Keski-Pohjanmaan Liikunta ja Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemia, aluejohtaja Kalle Lassila
Keski-Suomen Liikunta, aluejohtaja Petri Lehtoranta
Kymenlaakson Liikunta, toiminnanjohtaja Tommi Lehtinen
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Jukka Läärä
Opiskelijoiden Liikuntaliitto, pääsihteeri Niko Peltokangas
Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Aino-Maija Siren
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Jussi Ylitalo
Pohjois-Savon Liikunta, aluejohtaja Risto Kovanen
Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Mai-Brit Salo
Päijät-Hämeen urheiluakatemia, toiminnanjohtaja Johanna Ylinen
Sukeltajaliitto, puheenjohtaja Harri Nieminen
Suomen Agilityliitto, toiminnanjohtaja Tytti Käyhkö
Suomen Aikuisurheiluliitto, toiminnanjohtaja Oki Vuonoranta
Suomen Ampumaurheiluliitto, toiminnanjohtaja Anne Laurila
Suomen Dartsliitto, toiminnanjohtaja Veijo Viinikka
Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL, puheenjohtaja Otto Takala
Suomen frisbeegolfliitto, puheenjohtaja Laura Heikkilä
Suomen Golfliitto, toiminnanjohtaja Juha Korhonen
Suomen Hiihtoliitto, vt. toiminnanjohtaja Marleena Valtasola
Suomen ITF Taekwon-Do liitto, puheenjohtaja Rose Pakarinen
Suomen Judoliitto, puheenjohtaja Esa Niemi
Suomen Jääkiekkoliitto, toimitusjohtaja Sami Kauhanen
Suomen Karateliitto, toiminnanjohtaja Pirkko Heinonen
Suomen Kaukalopalloliitto, toiminnanjohtaja Janne Borgström
Suomen Keilailuliitto, toiminnanjohtaja Sami Järvilä
Suomen Kiipeilyliitto, toiminnanjohtaja Jari Koski
Suomen Koripalloliitto, toimitusjohtaja Kati Packalén
Suomen Krikettiliitto, toiminnanjohtaja Andrew Armitage
Suomen Kuurojen Urheiluliitto, toiminnanjohtaja Sini Savolainen
Suomen Käsipalloliitto, toiminnanjohtaja Päivi Mitrunen
Suomen Latu, toiminnanjohtaja Eki Karlsson
Suomen Liikunnan Alueet, kehityspäällikkö Heidi Pekkola
Suomen Liikunnan Ammattilaiset, pääsihteeri Johanna Manninen
Suomen Liitokiekkoliitto, toiminnanjohtaja Elisa Pursiainen
Suomen Luisteluliitto, urheilutoimenjohtaja Janne Hänninen
Suomen Melonta- ja Soutuliitto, toiminnanjohtaja Juho Allonen
Suomen NMKY:n Urheiluliitto, toiminnanjohtaja Risto Koikkalainen
Suomen Nyrkkeilyliitto, toiminnanjohtaja Marko Laine
Suomen Olympiakomitea, toimitusjohtaja Taina Susiluoto
Suomen Painiliitto, toiminnanjohtaja Pasi Sarkkinen
Suomen Painonnostoliitto, kehityspäällikkö Jarno Tiainen
Suomen Palloliitto, pääsihteeri Marco Casagrande
Suomen Paralympiakomitea, pääsihteeri Hilkka Pöyhönen
Suomen Pesäpalloliitto, toiminnanjohtaja Miika Rantatorikka
Suomen Purjehdus ja Veneily, toiminnanjohtaja Jan Thorström
Suomen Pyöräily, toiminnanjohtaja Jorma Paakkari
Suomen Ratsastajainliitto, toiminnanjohtaja Jukka Koivisto
Suomen Salibandyliitto, toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta
Suomen Shakkiliitto, toiminnanjohtaja Marko Tauriainen
Suomen Suunnistusliitto, toimitusjohtaja Mika Ilomäki
Suomen Taekwondoliitto, puheenjohtaja Jenni Pohjonen
Suomen Taitoluisteluliitto, toiminnanjohtaja Salla Mäkelä
Suomen Tennisliitto, toimitusjohtaja Teemu Purho
Suomen Työväen Urheiluliitto TUL, pääsihteeri Riku Tapio
Suomen Urheiluliitto, toimitusjohtaja Harri Aalto
Suomen Voimisteluliitto, toiminnanjohtaja Maria Laakso
Turun Seudun Urheiluakatemia, toiminnanjohtaja Mika Korpela
Urhea-säätiö, toimitusjohtaja Simo Tarvonen
Vasaregionens Idrottsakademi / Vaasanseudun Urheiluakatemia, verksamhetsledare / toiminnanjohtaja Jens Wallin
Motion- och idrottsgemenskapens vädjan till kommunala beslutsfattare – möjligheten att röra på sig, motionera och idrotta måste tryggas i framtiden
Den finländska motion- och idrottsgemenskapen är orolig för förutsättningarna att röra på sig, motionera samt utöva idrott i idrottsföreningar och på elitnivå samt för de ökande kostnaderna för hobbyidrott, i den allt stramare ekonomiska situationen. Vi undertecknare uppmanar de kommunala beslutsfattarna att komma ihåg betydelsen av motion och idrott för kommuninvånarnas välbefinnande samt för kommunernas livskraft även i ekonomiskt svåra tider.
Kommunerna i Finland spenderar tillsammans ungefär en miljard euro på idrott varje år. Kommunerna spelar en nyckelroll i att skapa en mer rörlig vardag, inte bara inom idrott och fritidssysselsättning, utan också inom förvaltningsövergripande områden som utbildning, stadsplanering, främjande av att cykla och promenera samt dessutom för friluftsliv samt sysselsättnings- och näringspolitik.
I en del av kommunerna har man redan planerat eller genomfört nedskärningar inom motion och idrott, men i många kommuner har också positiva beslut fattats, med tanke på att främja motion och idrott. Avgifterna för idrottsanläggningar bör hållas på en rimlig nivå så att kostnaderna för fritidsaktiviteter inte stiger ytterligare och undergräver lika möjligheter för deltagande.
– Kommunerna står inför stora utmaningar inom den närmaste framtiden, till exempel i samband med demografiska förändringar. Genom att stärka kommuninvånarnas funktionsförmåga samt kommunernas förmåga att behålla sin dragningskraft klarar kommunerna bättre av att hantera förändringar. Kommunalt stöd garanterar förutsättningarna för lokal idrott och motion. Vi uppmuntrar kommunerna att fatta modiga och positiva beslut för att främja fysisk aktivitet, motion och idrott, även i svåra tider, vidhåller parterna som skrivit under förslaget.
De positiva effekterna av motion på psykiskt och fysiskt välbefinnande, förebyggande av hälsoproblem, inlärningsresultat, arbetsförmåga, förebyggande av utslagning och integration är obestridliga. Idrottsföreningarna bidrar till integrationen i kommunerna, god samhällsanda och allmänt välbefinnande hos lokalbefolkningen. Elitidrott skapar i sin tur upplevelser och stärker den lokala identiteten och regionens livskraft.
Undertecknande uppmanar beslutsfattarna att se till att alla nedskärningar beträffande rörlighet, fysisk aktivitet och idrott, inklusive idrottsföreningar, ska bedömas i förväg. Konsekvensbedömningen av fysisk aktivitet och rörlighet (LIVA) bör genomföras med hänsyn till bland annat lokalbefolkningen, miljön och ekonomin.
Kommunerna spelar en nyckelroll när det gäller att stödja föreningarnas verksamhet – eftersom föreningarna understöds av kommunerna, med ungefär 60 miljoner euro varje år i direkta bidrag och framför allt genom att investera kraftigt i förutsättningar, exempelvis med hjälp av förmånliga träningsturer. Kommunerna skapar också framtidens idrottsliga framgångar genom att trygga att idrottsakademierna fungerar väl samt att idrottare har möjligheter att studera. Dubbla karriärer gör det möjligt för unga idrottare att ha ett gott vardagsliv och att på ett ansvarsfullt sätt utvecklas mot en idrottskarriär på elitnivå. Elitidrotten producerar högpresterarande medborgare som i sin vardag är ett exempel och en inspiration för andra finländare.
– Brist på fysisk aktivitet utmanar vårt välmående, arbets- och funktionsförmåga samt vid behov vår kristålighet – och i sista hand vår ekonomi. Brist på fysisk aktivitet och för mycket stillasittande kostar vårt samhälle över 4,7 miljarder euro per år, vidhåller de som skrivit under förslaget.
Utöver de ekonomiska satsningarna i kommunerna behövs det också i framtiden ett tillräckligt kunnande gällande fysisk aktivitet. I de mindre kommunerna finns ett hot – att man till följd av nedskärningarna avslutar de sista tjänsterna inom motion och idrott. Kommunerna behöver beskyddare av motion och idrott samt personer som förstår sig på idrottspolitik såväl inom yrkeskåren som på den politiska sidan.
Motions- och idrottsgemenskapen kommer att driva kampanjer under välfärdsområdes- och kommunalvalet 2025. Det här görs för att en tillräcklig mängd fullmäktigeledamöter som är positivt inställda till motion- och idrott bör ingå i fullmäktigegrupperna, samt för att beslutsfattare skall vara medvetna om bästa praxis gällande främjandet av rörelse i vardagen och motion och idrott.
