Vieraskynä: Häirinnästä vapaa urheilu on kaikkien oikeus 

19.03.2025

Urheilu on parhaimmillaan yhteispeliä, itsensä ylittämistä, elämyksiä, ystäviä ja vuorovaikutusta. Se opettaa pitkäjänteisyyttä, tavoitteiden asettamista, pettymyksen käsittelyä ja tärkeitä sosiaalisia taitoja, jotka voivat kantaa läpi elämän. Mutta entä jos harrastus, jonka pitäisi olla turvasatama, muuttuukin ahdistuksen lähteeksi, jossa joutuu kohtaamaan häiritseviä kommentteja, eleitä ja katseita tai jopa fyysistä häirintää?  

Naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat tutkimusten mukaan erityisen alttiita urheilussa tapahtuvalle häirinnälle. Naisjärjestöjen Keskusliitto julkaisi viime vuoden lopussa Peking+30 -kansalaisjärjestöraportin, joka tarkastelee naisten ja tyttöjen oikeuksien tilaa Suomessa yhteiskunnan eri osa-alueilla vuosina 2019–2024. Tarve häirinnän kitkemiseen niin kilpaurheilussa kuin seuratasolla lasten ja nuorten urheiluharrastuksissa nousi esiin myös kyseisessä raportissa. 

Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) on tutkinut seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää urheilussa ja tehnyt aiheesta selvityksiä. SUEKin mukaan ilmiön taustalla vaikuttavat niin urheilun ylläpitämä binäärinen sukupuolijärjestys kuin myös urheilumaailmassa vallitseva maskuliininen ylivalta. 

Urheiluun liittyvä sukupuolittunut häirintä on viime aikoina ollut esillä myös julkisuudessa entisen alppihiihtäjä Kalle Palanderin saatua potkut Ylen asiantuntijan tehtävästä. Irtisanomisen taustalla vaikutti naisia halventava ja alatyylinen kommentointi. Vaikka Palanderin ulostuloista ei voi vetää yleistäviä johtopäätöksiä koko urheilumaailmaan, ovat naisurheilijat kohun yhteydessä huomauttaneet ilmiön olevan yksittäisiä kommentteja laajempi. Seksualisoiva ja naisia halventava puhe varsinkin vaikutusvaltaisten tahojen toimesta normalisoi osaltaan naisiin kohdistuvaa häirintää. Onkin tärkeää, että asiattomiin puheisiin puututaan ja niiden esittäjä joutuu teoistaan vastuuseen. 

Ongelmien lakaiseminen maton alle tai niistä vaikeneminen ei saa olla enää vaihtoehto, eikä vastuuta ongelmien ratkaisemisesta ja häirintään puuttumisesta saa myöskään sysätä häirintää kohdanneiden harteille. Seuroilla, liitoilla ja muilla urheiluorganisaatioilla tulee olla selkeät rakenteet ja ohjeet kaikenlaisen häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseen ja niihin puuttumiseen. 

Lisäksi tarvitaan laajempaa asennemuutosta. Ajatus urheilusta miehisenä kenttänä, jossa häirintä on normalisoitua, tulee murtaa ja tehdä tilaa naisten ja vähemmistöjen yhdenvertaiselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Yksi keskeinen keino häirinnän ja muiden tasa-arvo-ongelmien ratkaisemiseksi on naisten edustuksen vahvistaminen päätöksenteossa urheilun ja liikunnan saralla. Peking +30 -kansalaisjärjestöraportin mukaan liikuntajärjestöjen hallituksissa on enemmistö miehiä (67 %), minkä lisäksi myös puheenjohtajat ovat pääsääntöisesti miehiä. Hallitusten sukupuolijakaumat vaihtelevat paljon eri järjestöissä, mutta lajiliitot näyttäytyvät erityisen miehisinä. Niissä naisten osuus 2021 hallituksen jäsenistä oli vain 28 prosenttia ja hallitusten puheenjohtajista 16 prosenttia. Muiden liikuntaa edistävien järjestöjen ja liikunnan aluejärjestöjen hallituksissa noin kaksi viidestä jäsenestä ja yksi kymmenestä puheenjohtajasta oli nainen. 

Naisjärjestöjen Keskusliitto on nostanut keskusteluun kiintiöt Euroopan komission urheilun korkean tason työryhmän suositusten mukaisesti yhtenä toimena, jolla voitaisiin muuttaa urheilujärjestöjen sukupuolitettuja rakenteita ja edistää tasa-arvoa. Urheilujärjestöjen kiintiöt ovat olleet menestyksekkäästi jo useamman vuoden käytössä Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa. 

Häirintään ja muihin naiserityisiin tasa-arvo-ongelmiin puuttuminen edellyttää, että naisten ääni kuuluu kaikilla päätöksenteon tasoilla. Jokaisella on oltava oikeus urheiluun ja liikuntaan ilman häirintää. 

Oona Foster 

Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamisen asiantuntija  

Blogi on kirjoitettu osana Naisjärjestöjen Keskusliiton, Finlands Svenska Idrottin ja Suomen Työväen Urheiluliiton Vastuullinen urheiluseura / Hållbar idrott -yhteishanketta. Lue lisää hankkeesta täältä.