Kevätloma Salonsaaressa 26.–29.5.2021

01.06.2021

Loma aloitettiin vesisateisena keskiviikkona. Pieni vesisade ei haitannut, kun tutustuimme piha-alueeseen ja Jaakko kertoi meille lyhyesti lomapaikan historiaa. Kurkistimme myös muutamiin mökkeihin, joissa ei ollut lomalaisia. Tervetulokahveilla sovimme yhdessä päivien ohjelman. Tekemistä oli tiedossa. Koska kokonaisia päiviä oli vain kaksi, se tiesi kiireisiä päiviä. Tällä lomalla kaikki halusivat osallistua ja tehdä kaikkea. Keskiviikkona oli jo illalla mahdollisuus käydä Tuijan jalkahoidossa. Seuraavina iltoina paikalla oli hieroja Herkko.

Ruoka Salonsaaressa on aina hyvää ja sitä on riittävästi. Kokkeina ovat tänä kesänä Marko ja Petri. Aamupala kokoaa ryhmän yhteen ja siitä sitten lähdetään päivän toimiin, kunnes tullaan lounaalle ja vielä kerran päivälliselle. Iltapalan saa ottaa halutessaan.

Torstain aamukeppijumpan jälkeen, jonka Marina veti, tehtiin jalkakylpypommeja. Tosin ei ihan kaikki tehneet. He saivat valita joko kukkapenkkien siistimisen tai puiden kuljetuksen sekä niiden halkomisen. Näin jakauduimme tasaisesti kahteen eri ryhmään. Marina oli löytänyt Salonsaaren kätköistä vanhoja kipsimuotteja, eläin- ja hedelmäaiheisia sekä pieniä hahmoja. Ne saivat meidän käsittelyssämme värit sekä lakkauksen. Myös vesivärimaalauksia oli aikaa tehdä.

Iltaohjelmana oli keskiviikkona saunominen sähkösaunassa sekä pulahtaminen Päijänteen aaltoihin, sillä tuuli oli todella raju ja vesi kylmää. Uskaliaita löytyi. Torstaina lämmitimme puusaunan ja taasen pulahdimme Päijänteen vietäväksi. Nyt vesi oli lähes tyyni, mutta edelleen virkistävän kylmä.

Perjantai oli retkipäivä. Aamupäivällä kävimme Vääksyn keskustassa. Aloitimme Ranskalaisesta kyläkaupasta ja miehet menivät Marinan kanssa Norrlinin puistoon, joka on Asikkalassa syntyneen kasvitieteen professorin Johan Norrlinin puistoalue. Lähes kaikki kävivät myös Lauran Kaupassa. Matka jatkui autoilla jokirantaan, jossa kävelimme ja nautimme puistoalueesta. Kanavan Helmessä nautimme itsetehtyä jäätelöä. Tarjolla oli paljon ihania, erilaisia makuja. Paluumatkalla autoille piipahdimme ostoksilla Kanavan Panimolla.

Iltapäivällä suuntasimme Urajärven kartanolle, jossa kaksi opasta odottivat meitä. Koronarajoitusten vuoksi meidän piti jakautua kahteen pienempään ryhmään, joka oli hyvä asia, sillä näin saimme hyvän ja valaisevan kaikenkattavan historiaesittelyn. Pihapiirissä olevaan sivurakennukseen sisarukset Lilly ja Hugo von Heideman perustivat museon jo elinaikanaan 1900-luvun alussa. Siellä oli esillä alkuperäiset pihatontut, joiden kopiot ovat kesäisin pihapiirissä suuren kuusen alla. Kartanon vuonna 1806 rakennettu kaksikerroksinen päärakennus edustaa empiretyyliä ja siihen on sisustettu suvun viimeisten edustajien, naimattomien sisarusten Lillyn ja Hugon koti 1900-luvun alun asussa. He testamenttasivat kotikartanonsa ylläpidettäväksi kartanomuseona. Kartanon yläkerta on aina ollut asumaton ja kylmillään. Keittiössä oli hieno astioiden lämmityskaappi sekä upea arkiastiasto. Ruokasalissa vastaavasti oli 124 osainen juhlaruoka-astiasto. Kurkkasimme myös Lillyn ja Hugon huoneisiin. Molemmilla oli huoneidensa seinillä kuva toinen toisestaan. Heillä oli erilaisuuksistaan huolimatta hyvin lämpimät välit, josta todisteena monet yhteiset matkat maailmalla.

Matka jatkui kohti Salonsaaren kioskia, jonka kesäkauden avajaiset olivat juuri perjantaina 28.5.2021. Tarjolla kahvia ja munkkirinkilöitä, jotka oli tehnyt Vintage Rusty Cafen emäntä. Samalla kurkkasimme VPK:n kirjastoon ja noudatimme ohjetta: Otimme mukaamme kirjoja, joita emme palauta!

Iltajuhla alkoi klo 18. Sillä aikaa kun Marina tutkaili tehtäväruudukkoa, jota olimme täyttäneet päivien tekemisistä, kolme paria saivat tehtäväkseen avata jäätyneet, märkänä mytytyt T-paidat. Tehtävä ei ollut helppo, mutta voittajapari löytyi. Sitten keskustelimme tehtäväruudukon kahden kohdan vastauksista, joissa kukin kertoi mitkä kolme itselleen tärkeää juttua tekee, kun korona-aika on ohitse ja mitkä kolme asiaa ovat olleet erikoisen positiivisia tänä keväänä. Ohjelman päätteeksi joimme suklaiset piirakkakahvit. Jäimme kylläkin hieman liian aikaisin omillemme viettämään iltaa. Tilanteen korjataksemme, keksimme muutaman esityksen: yksi runo, joka oli itse kirjoitettu; Pekka-loru, jossa kaikki sanat alkoivat P-kirjaimella sekä kahden miehen lauluesitys laulusta, jota emme olleet aiemmin kuulleet emmekä kuulleet nytkään. Tämän jälkeen maltoimme siirtyä hiljalleen omiin huoneisiimme.

Aamupala lauantaina oli viimeinen yhteinen hetki. Jokainen nautti rauhassa aamiaisen. Hyvän kesän toivotukset sanottuaan lähtivät kotia kohti. Useimmat olivat tulleet kimppakyydeillä. Kotimatka tehtiin myös kimpassa.

Kiitos Jarille, joka on hyvä lomaisäntä. Hän toimii nopeasti ja keksii aina jotain uutta ja kivaa. Kiitos myös muulle henkilökunnalle: Marinalle, joka toimii lomaohjaajana; Markolle ja Petrille, jotka huolehtivat ruokapuolesta; Seijalle, joka pitää paikat puhtaina sekä Pirkolle ja Eevalle, jotka ovat vapaaehtoisina ja auttavat lomalaisia.

Iloisina kesää kohti matkaamme hyvällä mielin Salonsaaren lomasta: Airi, Eeva, Elma, Esko (L), Esko (T), Hannu, Jaakko (K), Jaakko (S), Jaakko (V), Kaarina, Leila, Liisa, Marja, Osmo, Paula, Pentti, Pirjo, Riitta ja Ritva.

Teksti: Paula Kaunismäki
Kuvat: Paula Kaunismäki ja Jari Nokelainen (keppijumppa- ja kioskikuvat (3 kpl)