Muistokirjoitus: Olavi ”Tiikeri” Vesterinen

12.01.2021

Työväen Urheiluliiton historian merkkihenkilö Olavi ”Tiikeri” Vesterinen on kuollut kotikaupungissaan Helsingissä. Olli syntyi vuonna 1933 Kerimäellä yhdeksänlapsiseen perheeseen. Jo nuorena Olli joutui lähtemään kotitilalta, tie toi nuorukaisen Helsinkiin. Ammatiksi kehittyi jo poikasena Helsingin liikennelaitoksen bussinkuljettajan työ, josta oli suurta iloa ja hyötyä myös TUL:lle tulevina vuosina.

Olavi Vesterinen omaksui jo nuorena työväenliikkeen aatemaailman, johon kuului puolueena ensin TPSL, sitten SDP, ammattijärjestönä SAK ja urheilujärjestönä TUL. Valinnat eivät olleet aivan yksinkertaisia. 1960-luvulla toimi vielä hajotusjärjestö SAJ ja urheilussa TUL:n hajotusjärjestö TUK aina 1970-luvun loppuun saakka. Demarin aktiivitoiminta TUL:ssä ja sen Suur-Helsingin piirissä ei ollut SDP:n johdon mieleen, varsinkaan Helsingissä.

Tästä ”Tiikeri” lempinimen saanut Olli ei välittänyt, vaan puolusti kiihkeästi TUL:a ja sen itsenäisyyttä. Oli kyseessä sitten virallinen keskustelu tai epävirallinen illanistujaistilaisuus Hakaniemen ilopaikoissa, ”Tiikerin” ääni vain kohosi, kun vankkoja, perusteltuja mielipiteitä kerrottiin kanssakeskustelijoille. Siinä saivat kuulla kunniansa ”tuskalaiset”, ”nosket” sekä ”pitsinkiläiset”.

TUL:n Suur-Helsingin piirin varupuheenjohtaja Vesterinen toimi hyvässä yhteistyössä piirin kansandemokraattisen enemmistön kanssa. TUL:n liittotoimikunnassa ja liittoneuvostossa Vesterinen edusti ansiokkaasti käytännön urheilumiestä, jolla oli monista päättäjistä poiketen koko ajan tuntuma TUL:n aktiiviurheilijoihin, valmentajiin sekä kenttäväkeen. Helsingin asumalähiön urheiluseuran Pihlajamäen Iskun kasvateista, Konosen liikunnallisesti lahjakkaista  veljeksistä Valentinosta ja Valentinista Vesterinen oli syystäkin ylpeä. Valentinosta tuli huippuluokan baletttitanssija, pikkuveli Valentin taas käveli maailmanmestariksi.

Olli Vesterinen antoi korvaamattoman panoksen TUL:lle ammattinsa bussikuljettajan toiminnan kautta. Olli järjesti kymmenet kerrat ammattiosastotoveriensa avulla bussikuljetukset TUL:n vieraille kansainvälissä turnauksissa. Tällaisia turnauksia olivat muun muassa Gee-Bee-turnaus, Kansa-, Victor Barna-, rytminen kilpavoimistelu, TUL:n Liittojuhlat, Kisakeskusmatkat, meno Itävallan ASKÖ:öön juhliin tai bussikuljetukset taitoluistelun arvokisojen urheilijoille Helsingin Jäähallissa.

Olli auttoi, tämä oli sitä SAK:n ja TUL:n yhteistyötä, mistä juhlapuheissa puhuttiin, Olli toteutti sitä käytännössä. Olli oli sekä kokija, näkijä että myös tekijä. Näistä TUL:n kulta-aikojen, 1970- ja 1980-luvun töistä TUL:n on syytä olla Olavi Vesteriselle aina kiitollinen.

TUL:n myötä Olavi Vesteriselle kertyi liikunnan alueella runsaasti erilaisia luottamustehtäviä. Merkittävin ja Ollille läheisin oli toiminta Helsingin Jääkenttäsäätiössä. Huimat vuodet 1975-2007 Olli antoi asiantuntemustaan, monipuolista osaamistaan Jääkenttäsäätiön jatkuvasti laajentuvaan, kehittyvään toimintaan. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Harry Bogomoloff muistelee vilpittömän lämpimästi Olavi Vesteristä, TUL-toveria, jonka kanssa yhdessä ”Bogo” vuosikymmnet kehitti Helsingin Jäähallia.

Omassa urheilu- ja liikuntaharrastuksessa Vesterinen oli monipuolinen, luonnonvahva, sitkeä harrastaja kunnes pieni, valkoinen pallo, jota mailoilla yritetään lyödä kauas ja tarkasti pieneen reikään, lumosi hänet täysin. Golf valtasi miehen mielen, sielun ja koko elämän. Kuin herätys! Yli 60-vuotiaana! Olavi Vesterinen ei ollut golfissa mikään pikku puttailija eikä golfklubien baaritiskin kuluttaja. Hänestä tuli hämmästyttävän nopeasti huippugolfpelaaja ei yksin ikäluokasaan yli 70-vuotiaiden sarjoissa, vaan Suomen mestari yleisessäkin sarjassa. Palkintosijoja eri kilpailuissa kertyi joka puolella Suomea, kaikkien ihmetellessä kuinka Olli pystyi pelaamaan kenttiä lyöntimäärällä 74, kun ikää oli jo 80 vuotta. Kahdeksankymppisenä Ollin avauslyönti kantoi yli 200 metriä. Olli oli golfkenttien legenda.

Olavi Vesterinen, ”Tiikeri”, ”Pysäkkineuvos”, ”Metronomi” oli vahva, aatteellinen hahmo, johon saattoi kamppailuvaiheissa TUL:n itsenäisyydestä aina luottaa.

Kaverina riemastuttavaa seuraa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hauskanpito ei koskaan ainakaan Ollista johtuen loppunut!

Pekka Hurme,
TUL-lehden toimittaja/päätoimittaja 1972-1984
Stadion-säätiö,Olympiastadion 1984 -2011