Kolumni: Ei enää peruuntumisia

Näppäimistö, josta punaninen cancel-näppäin on ruksittu yli

Keväällä 2020 TUL Joy Games tapahtuma piti järjestää Turussa. Disco- ja showtanssikilpailun valmistelut olivat jo lähes valmiit kun koronapandemia valtasi maailman ja Suomen. Loppuun asti uskoimme, että kilpailu saadaan järjestettyä ja valmistelut jatkuivat ihan viime metreille asti. Kisaviikkoa edeltävällä viikolla alkoi kuitenkin ilmassa leijua pientä epävarmuutta kisan suhteen ja kisaviikon alussa epävarmuus vain kasvoi. Jouduimme miettimään, onko kilpailua mahdollista järjestää vallitsevassa tilanteessa. Kallistuimme itsekin peruuttamisen puolelle, mutta lopulta päätöksen teki viranomaiset kieltämällä suuret yleisötilaisuudet ja tapahtumat. Kilpailuun oli ilmoittautunut 59 suoritusta, joten se kuului peruttavien tapahtuminen joukkoon. Tämä tapahtui vain 3 päivää ennen kisapäivää. Pettymys oli suuri, niin osallistujille kuin järjestäjille. Silloin ei onneksi kukaan vielä tiennyt miten kauan korona maailmalla jyllää ja ajatuksissa oli jo seuraava kilpailu syksyllä Seinäjoella. Siispä katseet sinne.

Seinäjoen kilpailua valmisteltiin syksyn ajan normaalisti. Koronatilanne paheni ja jouduimme jälleen miettimään, miten kisa järjestetään terveysturvallisesti. Tähän löysimme kuitenkin ratkaisut jakamalla osallistujat blokkeihin, rajoittamalla kilpailupaikalla oleskeltavaa aikaa, ei yleisöä ja muita rajoituksia. Kaikki oli taas valmista, kunnes tilanne edelleen huononi ja paikallinen koronanyrkki antoi määräyksen, ettei tilaisuuksia tule järjestää. ” Ei, ei taas, ei voi olla totta” olivat päällimmäiset ajatukset, kun peruuttaminen jouduttiin tekemään. Samalla sekunnilla, kun pettymys iski, nousi myös uho ja päätös; ”tämä on viimeinen kerta, kun kisa perutaan.”  

Seuraavan tapahtuman ja kilpailun järjestämispaikaksi oli päätetty Jyväskylä. Tammikuussa oltiin toiveikkaita, että tällä kertaa kilpailu toteutuu. Kun koronatilanne ei näyttänyt menevän siihen suuntaan kuin järjestäminen olisi vaatinut, tehtiin helmikuussa päätös, että kilpailu järjestetään virtuaalikilpailuna.

Oltiin aivan uuden edessä. Virtuaalikilpailua ei ennen oltu järjestetty ja ainakin itselleni oli vielä kovin epäselvää miten homma käytännössä toteutetaan, mutta peruminen ei enää ollut vaihtoehto. Alkoi selvittely ja tekijöiden metsästäminen. Itsestään selvää oli myös, että kilpailu striimataan, jotta osallistujilla ja kotikatsomoilla on mahdollisuus seurata kilpailua. Omasta seurastani löytyi onneksi ”IT-velho” jolla on tällaiset hommat hallussa ja ilokseni hän lupasi laittaa videot järjestykseen ja tulla paikan päälle striimaamaan kilpailun.

Virtuaalikilpailu ei tietenkään ole sama asia kuin tavallinen kilpailu, mutta se antaa mahdollisuuden päästä kilpailemaan, ja näyttämään katsojille mitä treenisaleilla on saatu aikaiseksi. Omalla kotisalilla kilpailusuoritusta tehdessä ei taatusti päästä siihen samaan fiilikseen kuin kisapaikalla, mutta tiettyä jännitystä on ilmassa silloinkin. Kotisalilla pitää tehdä suoritus ilman yleisön kannustusta, mutta voihan onnistuneen suorituksen jälkeen päästää mielikuvituksen valloilleen ja kuvitella itsensä hurraavan ja taputtavan yleisön eteen. Jokainen toivoo ja odottaa, että päästään taas kilpailemaan normaalisti. Milloin se tapahtuu, sitä ei meistä kukaan tiedä.  Siihen asti järjestetään virtuaalikilpailuja ja ollaan iloisia, että sellainen kilpailumuoto on nykytekniikalla mahdollista. Virtuaalikilpailu on parempi vaihtoehto kuin ei kilpailua ollenkaan. Tämän todistaa useamman kilpailuun osallistuneen kommentti ilmoittautumisen lisätietoja -kentässä. ”Kiitos, että järjestätte virtuaalikilpailun niin päästään varmasti kisaamaan!”

Mia Salonen
TUL:n nuorisovaliokunnan varapuheenjohtaja
Turun Pyrkivän toiminnanjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.