TUL100 – nimiä, tekoja, tapahtumia: 1937–1945

01.03.2019

Urheilu sotien aikana

Suomi ja Helsinki oli saanut järjestettäväkseen vuoden 1940 kesäolympialaiset ja TUL vuoden 1943 työläisolympialaiset. Helsingin olympiastadionin rakennustyöt olivat olleet jo muutaman vuoden hyvässä vauhdissa. Olympiainnostus oli vallannut koko maan.

Muutenkin 1930-luvun loppupuoli oli maassa vaurastumisen aikaa. Poliittiset jännitteet olivat lieventyneet, parlamentaarinen demokratia vahvistunut. Urheilusopua oli rakennettu järjestöjen itsenäisyyden ja tasa-arvoisuuden tunnustamisen pohjalta. Tätä kehitystä edesauttoi olympiahankkeiden lisäksi oikeusministeri, Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkosen yhteistyötä korostaneet puheet, joissa hän muun muassa korosti TUL:n ansioita urheilun edistäjänä ja huippujen kasvattajana.

TUL tuli osaltaan vastaan järjestöjen neuvotteluissa. Vuosikymmenen lopulla oli saatu aikaan jo muutamissa lajeissa konkreettiset yhteistoimintasopimukset ja kaavailut olympiavalmennuksesta. Ensimmäinen lajisopimus tehtiin TUL:n ja Suomen Palloliiton kanssa keväällä 1939.

Muuten kehitys Euroopassa oli mennyt toiseen suuntaan. Fasististen liikkeiden voimistuminen, suursodan valmistelut erityisesti Saksassa loivat pelkoa. Varustautumista pahimpaan oli nähtävissä kaikkialla Euroopassa.

Olympiahaaveet hukkuivat syksyllä 1939 alkaneeseen maailmansotaan.  Marraskuun lopulla alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välillä talvisota.

Lyhyen rauhan jakson jälkeen alkoi kesällä 1941 jatkosota, jota Suomi yhdessä Saksan kanssa kävi Neuvostoliittoa vastaan.

Urheilutoiminta luonnollisesti hiljeni ja jopa lamaantui. Urheilijatkin olivat sotimassa. Järjestötasolla toimittiin, yhteistyö tiivistyi. Lajiliittosopimusten lisäksi TUL liittyi marraskuussa 1940 Suomen Olympiakomitean jäseneksi ja muutti sääntöjään kilpaurheilun kannalta kansainvälisten lajiliittojen vaatimusten mukaisiksi. Liittyipä TUL 1943 myös Suomen Ladun jäsenjärjestöksi.

Jo talvisodan aikana tammikuussa 1940 TUL perusti avustusrahaston kaatuneiden työläisurheilijoiden perheiden avustamiseksi.

Merkittävää oli myös se, että maan urheilun taloustilanteen parantamiseksi TUL:n liittotoimikunta teki 20.5.1940 esityksen ”tippaustoiminnan” aloittamisesta maassamme. Heinäkuun 25. päivä 1940 TUL, SVUL ja SPL tekivät ja hyväksyivät veikkaustoiminnan perustamisasiakirjan ja veikkaaminen alkoi.

TUL oli mukana kaatuneiden muistokilpailujen järjestämisessä 20.7.1940, päivänä, jolloin Helsingille myönnettyjen olympialaisten olisi pitänyt alkaa. Muistokisoissa oli mukana 882 kilpailijaa kahdeksassa urheilumuodossa. Olympiastadionilla oli 35 000 katsojaa.

Välirauhan aikana käytiin useita maaotteluita ennen kaikkea yleisurheilussa, voimistelussa, painissa, nyrkkeilyssä ja jalkapallossa. Suomen, Ruotsin ja Saksan välisessä kaksipäiväisessä yleisurheilumaaottelussa oli 92 000 katsojaa. Suomi hävisi niin Ruotsille kuin Saksallekin.

TUL:n urheilijoita oli mukana maajoukkueissa, ja liitolla oli myös 18 omaa liitto-otteluaan. Lajit olivat yleisurheilu, jalkapallo, pesäpallo, jääpallo, koripallo, nyrkkeily, uinti, hiihto, pyöräily ja voimistelu.

Liitossa harrastettiin jo yli 20 urheilumuotoa. Jalkapallo oli noussut suosituimmaksi.

Koko maan liikuttamiseksi järjestettiin 14.5.1941 ”maaottelumarssi” Ruotsia vastaan. Suomi voitti ylivoimaisesti saaden liikkeelle yli 1,5 miljoonaa kävelijää!

Jatkosodan aikaan sotilaat kilpailivat ”siellä jossakin”. Puutteellisissakin oloissa tehtiin kovia tuloksia ja käytiin tiukkoja kamppailuja – lieneekö kuntoisuuslomat kannustaneet.

Rintamalla olo oli fyysisesti ja psyykkisesti vaativaa, raskasta ja kovaa kuntoa kysyvää. Sotilaiden kunto oli kova, ainakin SS-upseeri Törnin joukoissa, jotka Esa Sirenin dokumentaarisen kirjan ”Törnin hurjat jääkärit” (2018) mukaan marssivat täydessä taisteluvarustuksessa 14.7.1944 yöllä kello 02.45 kymmenen kilometriä kolmessa vartissa (!?). Törnin jääkärikomppaniaan Karjalaan oli tuolloin joutunut myös 19-vuotias Mauno Koivisto (tuleva presidentti). 10 km kävely 45 minuuttiin olisi jopa nykyisillekin kilpakävelijöille melkein mestariluokan tulos.

Sotavuosien kovia urheilijanimiä TUL:ssa olivat yleisurheilussa Helsingin Kotkien Veikko Nyqvist, Turun Voiman Tyko Vanne, Helsingin Tarmon Sakari Toivonen, Tampereen Kisa-Toverien Tauno Heliö, Salon Vilppaan Reino Lehti, Kotkan Kisailijoiden Matti Vilenius, Helsingin Urheilijat 41:n Toivo Laakkonen, Kuusankosken Puhdin Väinö Lehtonen, Turun Toverien Yrjö Lehtilä, Mäntän Valon Erkki Autonen, Oulunkylän Tähden Tapio Rautavaara (tuleva olympiavoittaja), Tiutisen Pyrinnön Sirkka Reingoldt, Helsingin Tarmon Regina Marjanen, Leppävaaran Sisun Elli Kahila (Liljefors) (tuleva TUL:n liittotoimikunnan jäsen).

Hiihdossa Kymin Veikkojen Unto Kirjavainen, Kotkan Kisailijoiden Heikki Kujala, Kuusankosken Puhdin Urho Niemi, Lahden Kalevan Liisa Siljander. Mäkihypyssä Pispalan Tarmon Olavi Rosendahl oli ykkönen. Luistelussa Helsingin Työväen Luistelijoiden Reino Evävaara ja Ole Larsen kärkiniminä. Pyöräilyssä kärjessä oli Helsingin Työväen Pyörä-Veikkojen Kalle Lahtinen ja Helsingin Työväen Luistelijoiden Toivo Laakso. Voimistelussa Helsingin Työväen Voimistelijoiden Gunnar Karma ja Tampereen Yrityksen Erkki Kähärä mestareina.

Uinnissa Turun Työväen Uimareiden Tauno Vaarna ja Inga Nordgren sekä Helsingin Työväen Uimareiden Margit Leskinen (Hietamäki) kuuluivat maan parhaimmistoon.

Voimailulajeissa TUL oli vahva. Painin Suomen mestareita olivat Vuoksenniskan Vesan Veikko Holmberg, Tampereen Kisa-Veljien Kaarlo Lahokoski, Varkauden Tarmon Veikko Tarvainen, Pietarsaaren Innon Unto Räsänen, Helsingin Visan Viljo Lindqvist, Reposaaren Kunnon Kelpo Gröndahl (tuleva olympiavoittaja ja kansanedustaja) ja Helsingin Tarmon Runo Larick. Maaotteluissa oli myös Popinniemen Ponnistuksen Sulo Hostila (tuleva kansanedustaja).

Nyrkkeilyssä parhaita olivat Kymin Veikkojen Olavi Nikulainen, Helsingin Tarmon Arvo Ouvinen, Elis Ask ja Olavi Ouvinen, Kymintauksen Kisan Unto Rask, Hyvinkään Pontevan Yrjö Anttila, Metsolan Kirin Veikko Iskanius, Turun Toverien Aatos Lundell.

Painonnostajista Viipurin Toverien Sulo Isokangas, Helsingin Työväen Painonnostajien Unto Lehtonen ja Yrjö Lehtinen.

Palloiluissa oli myös vilkasta toimintaa. Koripallossa naisten ensimmäisen Suomen mestaruuden voitti Helsingin Tarmo. Miehissä Helsingin Kisa-Toverit ja Työväen Maila-Pojat olivat kärkijoukkueita. Koripallossa tunnettuja nimiä, kuten Lennart Kivi (tuleva TUL:n varapuheenjohtaja), Helge Nygren (tuleva toimittaja, kirjailija, h.c. tohtori), Väinö Soininen (tuleva TUK:n puheenjohtaja).

Jalkapallossa liiton parhaita olivat Tampereen Pallo-Veikot, Kotkan Työväen Palloilijat, Helsingin Kullervo ja Maarian Kisaveikot. KTP:n Kaarlo Niilonen oli TUL:n ensimmäinen maaottelupelaaja.

Ei koskaan enää sotaa

Tämä oli työläisolympialaisten iskulauseena jo vuonna 1931. Nyt toisen maailmansodan jälkeen sen tulisi olla ihmiskunnan ohjenuorana kaikkialla maapallollamme.

Talvisodan jälkeen ja jatkosodan loppuaikoina suurin osa ihmisistä toivoi sodan loppumista ja rauhanajan koittamista. Aktiivisimmat julistautuivat – vankilankin uhalla – rauhan ja kansojen välisen ystävyyden korostajiksi.

Sodat vaativat Suomessakin kymmeniä tuhansia uhreja, satoja tuhansia kotinsa menettäneitä.

Urheilijat tekevät kilpailuissa kaikkensa, sodissa urheilijat antoivat vielä enemmän – henkensä. Talvisodassa TUL:n urheilijoita kaatui 871 ja 1 700 haavoittui. Jatkosodassa henkensä menetti arviolta 2 200 liiton urheilijaa ja noin 6 300 haavoittui.

Liiton kärkiurheilijoita menehtyi suuri joukko. Yleisurheilijoista Helsingin Kisa-Toverien Tuomo Virtanen, Tampereen Kisa-Toverien Kustaa Jouseva, Helsingin Kisa-Toverien Tauno Mustonen, Vihdin Iskun Unto Luoto, Lohjan Louhen Elis Sahlström, Helsingin Kullervon Kustaa Wall ja veljensä Oiva sekä Viljo Laine, Helsingin Jyryn Hugo Kangas, Inkeroisten Vihurin Veikko Härmä, Turun Voiman Tyko Vanne, Helsingin Visan Tauno Arenius, Hämeenlinnan Kisan Esko Tirkkonen, Turun Pyrkivän Aarno Vienonen ja Kuusankosken Puhdin Lauri Korppi.

Uimareista/uimahyppääjistä Kotkan Kisailijoiden Kaarlo Pekkanen (Kaarlon veli Toivo oli tunnettu kirjailija ja akateemikko) sekä Sulo Vainio, Viipurin Työväen Uimareiden Elis Hämäläinen, Tampereen Työväen Uimareiden Eero Viljanen, Turun Työväen Uimareiden Jarl Nordström, Helsingin Työväen Uimareiden Mikko Ekholm.

Painijoista Kotkan Riennon Adam Tanttu, Isonkyrön Voiton Veikko Saarela, Porin Pyrinnön Arvo Helin, Tainionkosken Tähden Kalle Arponen (veli Reinosta tuli TUL:n painijaoston puheenjohtaja ja kansainvälinen tuomari), Helsingin Työväen Voimailuliiton Tauno Gerdt, Helsingin Jyryn Hjalmar Kokko (toimi Neuvosto-Karjalan painivalmentajana, teloitettiin vakoilijana Suomessa), Rauman Toiveen Johan Ponsen (veli Kaarlo oli spartakiadivoittaja), Lapuan Ponnistuksen kasvatti Lauri Koskela (olympiavoittaja).

Nyrkkeilijöistä Tampereen Kilpa-Veljien veljekset Mauno ja Timo Pihlaja sekä Eino Syrjä, Tiutisten Pyrinnön Aarne Sandström, Helsingin Työväen Nyrkkeilyklubin Otto Pakarinen, Tampereen Yrityksen Olavi Kivistö, Keravan Veikkojen Onni Helenius (nyrkkeilytuomari, TUL:n jaostosihteeri), Helsingin Työväen Nyrkkeilyklubin Veikko Paajanen (TUL:n nyrkkeilyjaoston puheenjohtaja, Suomen Nyrkkeilyliiton sihteeri, olympiatuomari).

Jalkapallossa ja jääpallossa Turun Toverien Kaino Heinonen, Kotkan Työväen Palloilijoiden Helge Nielsen (isä Kristian Gutzeitin tehtaiden perustajia Kotkassa, poika Veijo maajoukkuekoripalloilija, poika Kaj KTP:n edustusjalkapalloilija), Helsingin Kullervon Arvo Pesonen ja Veikko Hupanen, KTP:n Arvi Koponen, Väinö Parkkinen, Voitto Happonen, Jorma Vainio, Pentti Sopanen ja Sulo Attenberg, Helsingin Kalervon Kaarlo Oksanen (tunnettiin myös elokuvanäyttelijänä, mm. pääosassa Laulu tulipunaisesta kukasta -elokuvassa), Turun Toverien Aulis Vihersalo, Arvo Niemi ja Helge Alander, Helsingin Ponnistuksen Väinö Vankoja (urheilutoimittaja), Armas Savolainen, Hjalmar Tillgren ja Reino Tähtinen, Talikkalan Toverien Einari Puukko.

Luistelijoista Helsingin Työväen Luistelijoista Ole Larsen (HTL:n perustaja ja puheenjohtaja, muistokilpailu edelleenkin), Unto Torikka ja Aaro Pantzar.

Hiihtäjistä Haminan Pontevan Erkki Peri, Vahvialan Kilpa-Veikkojen Arvo Koskelainen, Korven Korven-Poikien Torsti Mustonen, Iisveden Kisan kasvatti Kalle Jalkanen (olympiavoittaja).

Voimistelijoista Tampereen Kisa-Toverien Jaakko Hyttinen ja Talikkalan Toverien Erkki Kähärä.

 

Teksti: Martti Kempas, valmennus-/lajipäällikkö (eläk.), liikuntatieteiden tohtori, sekä Antti Kempas, liikuntapäällikkö, olympiaurheilija

Kuva: Urheilumuseo. Kuvassa Tapio Rautavaara.

Juttusarjan ensimmäinen osa: Viktor Damm ja Ponnistus
Juttusarjan toinen osa: 1919–1937