TUL100 – nimiä, tekoja, tapahtumia: 1919–1937

Toinen osa kirjoitussarjasta, jossa nostetaan esiin nimiä ja tekoja, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet TUL:n kilpa- ja huippu-urheiluun.

TUL voimistuu yhteiskunnan kehityspaineissa

Suomi nousi 1920- ja 1930-luvuilla urheilun suurvallaksi, ainakin jos mitataan urheilua olympiamitaleilla. Hannes Kolehmainen ja Paavo Nurmi tunnettiin kaikkialla. Suomalaiset olivat kuin salaperäinen ”ihme”.

Liikunnan ja urheilun harrastaminen levisivät joka niemeen ja notkelmaan. Siitäkin huolimatta, että ajanjakso ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan jälkeen oli kaikkea muuta kuin helppo niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Raunioiden raivaamista, haavojen parantamista, uuden rakentamista toteutettiin kaikkialla. Taloudessa mentiin ylös ja alas, poliittiset ristiriidat, erilaiset näkemykset ja aatteet repivät kansaa, ääriliikkeet saivat jalansijaa.

Urheilu ei ollut irrallinen saareke. Urheilun siteet rahan, politiikan, tieteen ja taiteen yhteiskuntaan oli tosiasia.

Työväen Urheiluliitto TUL  loi jo perustamiskokouksessaan 26.1.1919 liiton säännöt, järjestyksen ja periaatteet toimintaa varten.  Aloitettiin voimallinen käytännön työ. Alussa jo luotiin voimistelun (vapaa- ja telinevoimistelu), yleisurheilun, painin, uinnin ja talvilajien (hiihto ja luistelu) sekä naisvoimistelun ja -urheilun organisatoriset rakenteet. Harjoitus- ja kilpailutoiminta aloitettiin välittömästi, kasvatustyö ja Työväen Urheilulehden levitystyö käynnistettiin. Kilpaurheilun ohella korostettiin laajojen joukkojen terveysliikuntaa, lasten ja nuorten liikkumista leikkien ja pelaten, hyvää käytöstä ja raittiutta.

Naisvoimistelu nousi alusta alkaen tärkeäksi, sillä se nähtiin terveyden lisäksi myös naisten yhteiskunnallista asemaa, tasa-arvoisuutta ja oikeuksia parantavana asiana. TUL:n naiset osoittivat aktiivisuutensa ja voimansa myös siinä, että he pistivät alulle ja perustivat 1929 Nastolaan Pajulahteen ”voimistelu- ja urheilukodin”. Liikuntakeskus Pajulahti täyttää siis kesäkuussa 90 vuotta.

TUL:n ensimmäinen puheenjohtaja, Tampereen Pyrinnön entinen urheilukuningas ja moniottelumestari Eino Pekkala, painotti liiton suurta merkitystä työväenluokan ruumiillista kasvatusta harjoittavien seurojen yhdyssiteenä.

Työläisolympialaiset innostavat

TUL lähti voimalla kansainväliseen urheiluun. Vuoden 1925 työläisolympialaisiin valmistautumista varten se perusti Työväen olympiakomitean 1924. TUL oli 1920 hylännyt Suomen olympiakomitean ehdotuksen TUL:n urheilijoiden osallistumisesta vuoden 1920 olympialaisiin koska edellytyksenä oli, että he ovat ”hyvämaineisia kansalaisia”. Osalta TUL:n urheilijoista oli riistetty ”kansalaisluottamus”, osa oli reilu vuosi aikaisemmin vapautunut vankileireiltä, ja toisekseen TUL paheksui sitä, että Kansainvälinen Olympiakomitea oli evännyt maailmansodassa hävinneiden kansakuntien osanoton kisoihin.

Schreiberhau, Saksa, talvikisat vuonna 1925

TUL lähetti kisoihin yhdeksän urheilijaa, jotka saavuttivat  neljä voittoa ja kolmen parhaan palkintosijoja oli kymmenen. Palkinnot olivat kunniakirjoja.

Voittajia olivat Lieviskän Pyrinnön Elis Laine 15 km hiihdossa, Savonlinnan Jyryn Albin Veijalainen 30 km:llä, Helsingin Jyryn Emil Elo 4 km estehiihdossa sekä Helsingin Jyryn Lauri Leppänen yhdistetyssä. Edellä mainittujen seurojen lisäksi edustajat tulivat Jyväskylän Veikoista, Tampereen Yrityksestä ja Helsingin Kullervosta.

Frankfurt am Main, Saksa, kesäkisat vuonna 1925

TUL lähetti kisoihin 127 urheilijaa yleisurheiluun, uintiin, pyöräilyyn, voimisteluun, nyrkkeilyyn, painiin ja jalkapalloon. Saaliina oli 109 kunniakirjaa (43 voittoa).

Voittajia olivat yleisurheilussa Helsingin Kullervon Jalmari Etholen 100 m ja 200 m, Maarian Kisa-Toverien Emil Virta 400 m, Kymin Veikkojen Eino Borg (Purje) 800 m, 1500 m ja 3 000 m, Tampereen Veikkojen Yrjö Jokela 5 000 m ja 10 000 m, Helsingin Jyryn Ivar Rötkö 25 000 m, Helsingin Kullervon Niilo Mattila 110 m aj ja 400 m aj, Helsingin Kullervon Olavi Niemi ja Oulun Tarmon Kalle Korpi korkeus, Helsingin Spartacuksen Nestor Kristiansson seiväs, Tampereen Kisa-Toverien Onni Heinänen pituus, Maarian Kisa-Toverien Paavo Virtanen kolmiloikka, Kymin Veikkojen Kalervo Kotivalo kuula, kiventyöntö ja 5-ottelu, Pietarsaaren Stjärnanin Oskar Lindborg kevyt kuula ja kiekko, Turun Veikkojen Jussi Laiho moukari ja painonheitto, Oulun Tarmon Kalle Korpi keihäs, Lauritsalan Teräksen Rudolf Muukkonen 10-ottelu, Helsingin Jyryn Elina Jääskeläinen 3-ottelu.

Lisäksi Suomi/TUL voitti 4 x 100 m, 10 x 100 m, 400 m + 300 m + 200 m + 100 m, 4 x 400 m, 800 m + 200 m + 200 m + 400 m, 3 x 1 000 m viestit sekä 3 000 m joukkuekilpailun. Yleisurheilun palkintosijoja kaikkiaan 74.

Voittajia painissa Malmin Veikkojen Arvo Salin höyhensarja, Helsingin Jyryn Matti Saarikoski kevyt sarja, Helsingin Jyryn Väinö Kokkinen keskisarja, Porin Pyrinnön Verner Salonen raskas keskisarja, Tampereen Veikkojen Aleks Kuusisto raskas sarja. Palkintosijoja kymmenen.

Voittajia nyrkkeilyssä Helsingin Jyryn Veikko Mutikainen kärpässarja, Helsingin Työväen Nyrkkeilyklubin Onni Rautiainen kääpiösarja, Helsingin Jyryn Soini Andersin välisarja. Keskisarjassa toiseksi tuli Helsingin Työväen Nyrkkeilyklubin Gösta Brännäs (veli Tauno Palo oli maan ehkä tunnetuin elokuvanäyttelijä yhdessä Ansa Ikosen kanssa). Palkintosijoja kahdeksan.

Voittajia voimistelussa Helsingin Jyryn Toivo Salonen 12-ottelu, miesten joukkue 12-ottelu. Lisäksi systeemivoimistelussa miehet saivat arvosanan erittäin hyvä ja naiset arvosanan hyvä. Palkintosijoja kahdeksan.

Uinnissa yhdeksän palkintosijaa ja pyöräilyssä kaksi. Jalkapallossa TUL:n joukkue sijoittui Saksan jälkeen toiseksi. Joukkueessa pelasivat mm. maan parhaimmistoon kuuluneet Helsingin Kullervon Aarne Rantanen, Tampereen Veikkojen Eino Rantanen ja Helsingin Jyryn Reino Fri. Mainittakoon, että Fri lahjoitti omaisuutensa nimeään kantavalle Reino Fri -urheilusäätiölle, joka jakaa apurahoja nuorille TUL-seurojen urheilijoille.

Edellä mainittujen seurojen lisäksi edustajia oli Pinjaisten Urasta, Hirsilän Pyrkivästä, Hämeenlinnan Kisasta, Kuopion Riennosta, Helsingin Visasta, Helsingin Iskusta, Kemin Innosta, Riihimäen Kontiosta, Talikkalan Tovereista (Viipuri), Imatran Tähdestä, Vaasan Kiistosta, Kotkan Riennosta, Helsingin Vesasta, Multian Köntyksestä, Piikkiön Kehityksestä, Turun Työväen Uimareista, Helsingin Työväen Uimareista, Tampereen Työväen Uimareista, Maarian Pyrkivästä, Finlayson&Co:n v- ja u-seurasta (Tampere), Rauman Toiveesta, Helsingin Työväen Naisvoimistelijoista ja Viipurin Jyrystä.

Murzzuschlag, Itävalta, talvikisat vuonna 1931

TUL lähetti kisoihin 18 urheilijaa hiihtoon, mäenlaskuun ja pikaluisteluun. Saaliina oli 25 kunniakirjaa (yhdeksän voittoa).

Voittajia hiihdossa Tampereen Yrityksen Heikki Norojärvi 15 km, Tampereen Kilpa-Veljien Martti Salminen 3 km estehiihdossa, Tampereen Yrityksen Impi Lahtinen 4 km ja 6 km, Helsingin Kullervon Arvo Talsi yhdistetyssä. Norojärvi, Salminen sekä Virolahden Vapauden Matti Kääriä voittivat 10 km joukkuekilpailun. Palkintosijoja 14.

Voittajia pikaluistelussa Tampereen Kisa-Toverien Paavo Virtanen 500 m, 1 500 m ja Helsingin Työväen Luistelijoiden Viljo Pihl 5 000 m ja 10 000 m. Kisoissa kolme palkintosijaa saavutti Tampereen Yrityksen Kalle Flinck (Kaihari), josta myöhemmin tuli menestyvä liikemies, kauppaneuvos ja urheilujohtaja. Presidentti Kekkosen kanssa Kaihari perusti mm. 1972 Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön. Kaiharin ja Kekkosen nimissä jaetaan vuosittain edelleenkin Suomen ja myös TUL:n parhaalle urheilijalle Kultainen kiekko -palkinto. Palkintosijoja 11.

Edellä mainittujen seurojen lisäksi edustajia oli Kotkan Kisailijoista, Reitkallin Pyrinnöstä, Helsingin Työväen Hiihtäjistä, Kymin Veikoista, Vahvialan Kilpaveikoista, Jyväskylän Veikoista, Helsingin Työväen Luistelijoista ja Tampereen Kisa-Tovereista.

Wien, Itävalta, kesäkisat vuonna 1931

TUL lähetti kisoihin 141 urheilijaa yleisurheiluun, uintiin, nyrkkeilyyn, painiin, pyöräilyyn,  voimisteluun, naisvoimisteluun, moottoripyöräilyyn ja jalkapalloon. Saaliina oli 59 kunniakirjaa (24 voittoa).

Voittajia yleisurheilussa Helsingin Kullervon Kustaa Wall 400 m, Kymin Veikkojen Tauno Guseff 800 m, Helsingin Kisa-Toverien Valto Salmi 5 000 m, Kotkan Kisailijoiden Arvi Harju 10 000 m, Helsingin Kisa-Toverien Toivo Salmi 25 000 m, Helsingin Kullervon Paavo Lehtonen 400 m aj., Tampereen Kisa-Toverien Väinö Lehtinen korkeus, Helsingin Kullervon Nestor Kristiansson seiväs, Helsingin Visan Viljo Laine pituus, Karihaaran Tenhon Vilho Takkinen kolmiloikka ja keihäs, Kaarinan Uran Aarne Franzen kuula ja linkopallo, Kymintehtaan Kisan Arndt Peltonen kiekko ja Talikkalan Toverien (Viipuri) Sulo Pärni moukari. Lisäksi Suomi/TUL voitti viestin (100 m + 200 m + 300 m + 400 m). Palkintosijoja 29.

Voittajia uinnissa Helsingin Työväen Uimarien Lauri Lamminpää 400 m vapaa, Viipurin Työväen Uimarien Aarre Paananen 100 m, 200 m ja 400 m rintauinti. Palkintosijoja 11.

Voittajia nyrkkeilyssä Oulun Jyryn Hannes Kukkonen höyhensarja ja Kymin Veikkojen Vilho Urhonen keskisarja. Palkintosijoja viisi.

Voittajia painissa Tainionkosken Tähden Kalle Pitkänen 67,5 kg, Turun Toverien Eero Lammi 75 kg ja Turun Toverien Kalle Tammi 82,5 kg. Palkintosijoja 13.

Lisäksi telinevoimistelussa tuli kaksi kakkossijaa.

Edellä mainittujen seurojen lisäksi edustajia oli Rauman Työväen Urheilijoista, Porin Pyrinnöstä, Sorvalin Veikoista (Viipuri), Mäntän Valosta, Karppilan Kaiusta, Helsingin Työväen Voimailuliitosta, Tampereen Kilpaveljistä, Tiutisen Pyrinnöstä, Kouvolan Pojista, Enson Koitosta, Helsingin Iskusta, Isonkyrön Voitosta, Äänekosken Huimasta, Vuoksenniskan Vesasta, Kerkkoon Esasta, Maarian Pyrkivästä, Mäntsälän Humusta, Helsingin Työväen Pyöräveikoista, Porvoon Veikoista, Helsingin Työväen Voimistelijoista, Finlayson&Co:n v- ja u-seurasta (Tampere), Helsingin Työväen Naisvoimistelijoista, Viipurin Veikoista, Tampereen Toiveesta, Helsingin Vesasta ja Helsingin Kullervosta.

Johannisbad, Tsekkoslovakia, talvikisat vuonna 1937

TUL lähetti kisoihin 19 urheilijaa hiihtoon, mäenlaskuun ja syöksyhiihtoon. Saaliina oli kymmenen kunniakirjaa (kolme voittoa).

Voittajia hiihdossa Lappeenrannan Työväen Urheilijoiden Nestori Partanen 15 km ja Lauritsalan Teräksen Irma Ruokokoski 6 km. Lisäksi naisten 4 km joukkuekisan voittivat Ruokokoski, Jyväskylän Veikkojen Hilma Lahtinen ja Savonlinnan Jyryn Aune Silvast. Palkintosijoja kymmenen.

Edellä mainittujen seurojen lisäksi edustajia oli Kotkan Kisailijoista, Haminan Pontevasta, Summan Kisa-Tovereista, Vahvialan Kilpaveikoista, Sippolan Toiveesta, Tampereen Kisa-Tovereista, Helsingin Työväen Luistelijoista ja Tampereen Yrityksestä.

Antwerpen, Belgia, kesäkisat vuonna 1937

TUL lähetti kisoihin 122 urheilijaa yleisurheiluun, nyrkkeilyyn, painiin, uintiin, voimisteluun, naisvoimisteluun, pyöräilyyn ja jalkapalloon. Saaliina 66 kunniakirjaa (23 voittoa).

Voittajia yleisurheilussa Helsingin Kisa-Toverien Alpo Savolainen 100 m, Helsingin Kisa-Toverien Rauni Salmi 1 500 m, Tainionkosken Tähden Einari Tikkanen 10 000 m, Helsingin Kisa-Toverien Tauno Mustonen 25 000 m, Helsingin Kullervon Väinö Lehtinen 110 m aj., Kuusankosken Puhdin Väinö Lehtonen pituus ja kolmiloikka, Helsingin Iskun Voitto Elo kuula ja Mäntän Valon Erkki Autonen keihäs. Kakkossijan saavutti Oulunkylän Tähden tuleva olympiavoittaja Tapio Rautavaara. Palkintosijoja 29.

Voittaja nyrkkeilyssä Mäntän Valon Tauno Helin keskisarjassa. Palkintosijoja viisi.

Voittajia painissa Tainionkosken Tähden Viljo Märkälä kärpässarja, Tampereen Kilpa-Veljien Kaarlo Lahokoski höyhensarja, Tiutisen Pyrinnön Vilho Lempinen kevyt sarja, Tainionkosken Tähden Thure Ahlqvist välisarja, Vuoksenniskan Vesan Kelpo Räikkönen keskisarja, Porin Pyrinnön Arvo Helin raskas keskisarja ja Helsingin Kotkien Kaarlo Ponsen raskas sarja. Palkintosijoja 13.

Voittajia uinnissa Turun Työväen Uimarien Tauno Saarinen 400 m ja 1 500 m vapaa, Helsingin Työväen Uimareiden Väinö Leskinen 200 m ja 400 m rintauinti ja Helsingin Työväen Uimareiden Mila Leskinen 100 m ja 200 m vapaa. Palkintosijoja 18.

Väinö Leskisestä tuli myöhemmin mm. TUL:n puheenjohtaja, kansanedustaja ja moninkertainen ministeri, rintauinnissa kaksi kakkossijaa otti Viipurin Työväen Uimareiden Eugen Koikkalainen, josta myös tuli kansanedustaja ja ministeri.

Edellä mainittujen seurojen lisäksi edustajia oli Inhan Taimesta, Tampereen Kisa-Tovereista, Tampereen Yrityksestä, Inkeroisten Vihurista, Jyväskylän Veikoista, Maarian Pyrkivästä, Voikkaan Viestistä, Turun Tovereista, Helsingin Tarmosta, Rantaperkiön Iskusta, Kauhavan Alusta, Metsolan Kiristä, Helsingin Työväen Nyrkkeilijöistä, Viipurin Tovereista, Kymin Veikoista, Enson Koitosta, Porin Pyrinnöstä, Joensuun yrityksestä, Lohjan Louhesta, Lahden Kalevasta, Vanhankylän Elosta, Kotkan Kisailijoista, Helsingin Työväen Voimistelijoista, Tampereen Toiveesta, Helsingin Työväen Naisvoimisteloista, Kuopion Työväen Naisvoimistelijoista, Tampereen Työväen Naisvoimistelijoista, Lappeenrannan Työväen Urheilijoista, Sortavalan Ponnistuksesta, Sorvalin Veikoista (Viipuri), Kotkan Työväen Palloilijoista, Tampereen Pallo-Veikoista, Helsingin Vesasta ja Helsingin Ponnistuksesta.

Oslo, Norja, talvispartakiadit vuonna 1928

Työläisolympialaisten lisäksi järjestettiin Punaisen Urheiluinternationaalin toimesta ja Neuvostoliiton johdolla 1928 Oslossa talvispartakiadit ja Moskovassa kesäspartakiadit, joihin eri maiden työläisurheilijoita osallistui. Varsinkin Moskovan ”punainen olympia” keräsi laajan osanottajajoukon ja sitä luonnehdittiin ”maailman mittavimmaksi urheilujuhlaksi”.

Suomen työväen urheiluseuroista osallistui Oslon talvikisoihin Helsingin Jyryn viisi kilpailijaa. Leo Viheriälehto voitti 30 km hiihdon, Taavi Kokko painin 67,5 kg sarjan ja Jussi Juhola 82,5 kg sarjan. Nyrkkeilijät Bruno Ahlberg ja Urho Leskinen sijoittuivat sarjoissaan toiseksi.

Moskova, Neuvostoliitto, kesäspartakiadit vuonna 1928

Moskovan kesäspartakiadit olivat kovatasoiset, niissä tehtiin useita huipputuloksia. Suomesta kisoihin osallistui 77 urheilijaa, jotka saavuttivat 20 mitalia, joista kahdeksan kultaista.

Voittajia yleisurheilussa olivat Keravan Veikkojen Volmari Iso-Hollo 3 000 m ja 5 000 m,  (oli toinen 1 500 m ja 10 000 m juoksuissa), Helsingin Jyryn Veikko Mutikainen vauhditon korkeus, Helsingin Jyryn Hanna Kekäläinen keihäs. Yrjö Koskinen oli kolmas keihäässä.

Voittajia nyrkkeilyssä Helsingin Jyryn Yrjö Paakki kärpässarja ja Helsingin Jyryn Gunnar Bärlund raskas keskisarja. Hopeaa saivat Jyryn Bruno Ahlberg kevyt sarja, Urho Leskinen välisarja ja Veikko Mutikainen keskisarja.

Voittaja painissa  Käpylän Urheilijoiden Kaarlo Ponsen raskas sarja. Toisen sijan saivat Eino Turunen 58 kg ja Verner Salonen 82,5 kg, pronssia Onni Viren 67,5 kg ja Mikko Nordling 75 kg.

Voittaja uinnissa Helsingin Jyryn Irma Lumivuokko 100 m vapaa. Kerroshypyissä pronssilla Toivo Paavilainen ja Vieno Kari.

Jalkapallossa Suomi/TUL sijoittui neljänneksi ja suoritti kisojen jälkeen kahden kuukauden peliturneen eri puolilla Neuvostoliittoa. Joukkueen 15 pelaajasta nousi myöhemmin kahdeksan Suomen A-maajoukkueeseen, kärkiniminä  Ernst Grönlund, Viljo Halme ja Frans Karjagin.

TUL:n kasvatit

1920- ja 1930-luku olivat TUL:n urheilussa menestyksekkäitä. Mutta ei tässä vielä kaikki. TUL on nähtävä myös laajana  kasvattajayhteisönä koko maan huippu-urheilulle. Noina kahtena vuosikymmenenä yli 70 arvokilpailu- ja maajoukkueurheilijaa siirtyi SVUL:n riveihin. Syitä on monia, kuten raha, työpaikan menettäminen ja uuden saanti, TUL-seurojen lakkauttamiset (ns. lapuanlait), ”muilutukset”, mutta myös TUL:n sisäiset repivät riidat ja hajaannukset. Tietenkin suurena tekijänä oli myös urheilijoiden halu osallistua Kansainvälisen Olympiakomitean järjestämiin olympialaisiin.

Siirtyneet urheilijat saavuttivat viisissä olympialaisissa Suomelle 36 mitalia, joista yhdeksän kultamitalia.  Euroopan ja Suomen mestaruuksia he saavuttivat ainakin 70.

Tuotakoon esille vielä joukko huippunimiä: yleisurheilussa Hannes Kolehmainen, Albin Stenroos, Volmari Iso-Hollo, Eino Borg (Purje), Sulo Bärlund, Lauri (Lasse) Virtanen, Lauri Lehtinen, painissa Väinö Kokkinen, Väinö Kajander (Kajukorpi), Eino Leino, Lauri Koskela, Onni Pellinen, Aarne Reini, Eino Virtanen, Mikko Nordling, nyrkkeilyssä Gunnar Bärlund, Bruno Ahlberg, pikaluistelussa Jaakko Friman, Antero Ojala, jalkapallossa Frans Karjagin, Vilho Halme, Ernst Grönlund, Kurt Weckström.

 

Teksti: Martti Kempas, valmennus-/lajipäällikkö (eläk.), liikuntatieteiden tohtori, sekä Antti Kempas, liikuntapäällikkö, olympiaurheilija

Kuva: Urheilumuseo. Kuvassa Gunnar Bärlund, jonka nimeä kantavan nyrkkeilyn GeeBee-turnauksen TUL järjestää vuosittain.

Lue juttusarjan ensimmäinen osa: TUL100 – nimiä, tekoja, tapahtumia: Viktor Damm ja Ponnistus

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *