TUL:n Hämeen piiri juhli 100-vuotista taivaltaan

11.10.2019

Hämeenlinnan Kisa ja Riihimäen Kontio olivat tammikuun 26. päivänä 1919 perustamassa Työväen Urheiluliittoa. Nämä seurat allekirjoittivat saman vuoden maaliskuussa TUL:n Hämeen piirin perustamisasiakirjan. Nykyisen Hämeen piirin seuroista TUL:n perustamiskokouksessa oli myös Lahden Taimi silloisesta Lahden piirikunnasta.

Ensimmäisen vuoden aikana Hämeen piiriin liittyi kuusi uutta seuraa, joista yksi on vuonna 1913 perustettu ja myöhemmin mainetta erityisesti koripallossa niittänyt Forssan Alku. Muita Hämeen alueen ennen vuotta 1919 perustettuja, edelleen toiminnassa olevia seuroja ovat Jokioisten Koetus ja Idänpään Toive. Nykyisin TUL:n Hämeen piiriin kuuluu 48 seuraa ja noin 10 000 jäsentä.

Hämeessä edetään hitaasti mutta varmasti, ja niinpä 100-vuotisjuhlaakin vietettiin nyt lokakuussa. Idänpään Torpalla Hämeenlinnassa 5.10. järjestettyyn ohjelmalliseen lounastilaisuuteen osallistui salillinen piirin jäsenseurojen edustajia. Juhlaväen toivotti tervetulleeksi piirin puheenjohtaja, Lopen Urheilijoita edustava Jarmo Levänen. Puheessaan hän esitteli piirin historiaa, sen menestyslajeja ja nykyistä toimintaa.

Juhlapuheen piti TUL:n uusi, vasta viisi päivää tehtävää hoitanut pääsihteeri Riku Tapio, joten hämäläisillä oli näin erinomainen tilaisuus tutustua häneen. Puheessaan hän käsitteli muutosta, joka TUL:n toiminnassakin on väistämättä edessä:
”Historiaa tulee arvostaa ja ympärillemme muovaantunutta kulttuuria ymmärtää, mutta kumpaankaan näistä ei kannata jäädä kiinni. Mikään aikakausi historiassa ei koskaan palaa ja kulttuurimme ympärillämme elää ja muokkautuu edelleen. Vaikka kulttuuri muuttuu hitaasti, muovautuu se uuteen muottiin tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan”, Tapio linjaa. ”Historia on arvokasta pääomaa, mutta se ei – ikävä kyllä – kanna meitä läpi tulevan. Seuraavien vuosien, vuosikymmenten ja vuosisatojen läpi meidät voi viedä ainoastaan muutos – yhteiseen tai oikeastaan jopa nopeampaan askeltahtiin ympäröivän yhteiskuntamme kanssa.”

Yleisölle Tapio esitti puheessaan haasteen: ”Haastan kaikki teidät avaamaan omia mahdollisesti silmienne eteen voimakkaasti kääntyneitä ravihevosen silmälappujanne ja etsimään muutoksen suuntaa yhdessä. Oikeasta suunnasta minullakaan ei ole vielä varmuutta näin viidentenä päivänä TUL:n pääsihteerinä, mutta olen varma, että kun etsimme suunnan yhdessä, suuntaamme energiamme oman muutoksemme vauhdittamiseen ja teemme asioita yhdessä muutoksen saavuttamiseksi, meillä on kaikki edellytykset onnistua ja menestyä. TUL:n on nyt aika muuttua ja mukautua, jotta piirin ja koko järjestön alkaneen vuosisadan päättyessä on niin ikään mahdollista muistella historiaa ja mennyttä aikaa juhlavasti, mutta rennosti, kuten tänään.”

Pääsihteeri Tapio korosti myös vapaaehtoistyön merkitystä, jonka hän näki olevan edelleen kantava voima suomalaisessa seuratyössä: ”Vaikka elämmekin aikaa, jolloin emme ole suurimmassa loistossamme, on kuitenkin syytä olla ylpeä myös tehdystä työstä. Useimmissa suomalaisissa seuroissa ja TUL:n seuroissa tehdään enemmän kuin laadukasta työtä ja se on teidän ansiotanne. Taputtakaa siis itseänne olalle. Vapaaehtoistyö on suomalaisen liikunnan, urheilun ja seuratyön selkäranka. Olkaa ylpeitä saavutuksistanne.”

Hämeenlinnan teatterinjohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalon juontamassa juhlassa esiintyi Idänpään Toiveen kasvatti, liikunnanopettaja ja laulaja Jorma Kukkonen, joka lauloi kaksi omaa lauluaan. Hämeenlinnan Kisan naiset esittivät TUL:n 100-vuotisjuhlan pääjuhlaan laaditun kuntoilijoiden ohjelman seitsemälle naiselle sovitettuna. Juontamisen ohella Kirsi-Kaisa Sinisalo lausui mm. Arvo Salon, Lauri Viidan, Irja Askolan ja Maria Asunnan runoja. Hän myös kertoi sukunsa olleen aktiivinen Herajoen Yrityksen toiminnassa sekä isänsä, näyttelijä ja professori Veikko Sinisalon esiintyneen TUL:n liittojuhlan pääjuhlassa Olympiastadionilla vuonna 1979.

Juhlassa muistettiin mm. ansioituneita toimijoita TUL 100-juhlamitalilla ja palkittiin Hämeenlinnan Kisan aktiivinen puuhamies Jouko Koskinen TUL:n kultaisella seuratyömerkillä.

Teksti: Irja Appelroth
kuvat: Annika Appelroth ja Timo Virolainen