85 vuotta Talvisista Työläisolympialaisista – TUL:n hiihtäjät voittoisia

Tshekkoslovakian Riesengebirgen vuoriston pieni kylpylä- ja talviurheilukaupunki Johannisbad oli talvella 85 vuotta sitten 1937 työläisolympiakisojen talvikisojen näyttämönä. Kisoissa mukana Suomen TUL:n 19 hengen joukkue, miehiä ja naisia, hiihtäjiä, mäenlaskijoita ja pikaluistelijoita. Osanottajamaita oli seitsemän: Belgia, Ranska, Norja,
Suomi, Tshekkoslovaki, Unkari, Sveitsi.

TUL:n hiihtäjät voittoisia

Kisaohjelmassa oli hiihdon pohjoismaisia ja alppilajeja naisille ja miehille sekä miesten taitoluistelua. Pikaluistelut oli tarkoitus myös järjestää, mutta sää oli niin leuto että kisat peruuntuivat, kolme TUL:n luistelijaa jäivät näin kisaamatta.

Norja hallitsi

Ensimmäistä kertaa työläisolympialaisiin osallistunut Norjan vahva työläisurheilujärjestö AIF oli talvilajeissakin vahva ollen Johannisbadin rinteillä kilometrin korkeudella selvästi edellä TUL:n edustajia. TUL oli hallinnut aiemmissa Työläisolympiakisojen talvikisoissa latuja ja hyppyriä, mutta nyt Norja keräsi kansakuntien pistekilpailussa 117 pistettä, TUL tuli toiseksi pisteillä 59, kolmanneksi Tsekko-Praha 31 pisteellä. Sveitsi keräsi pisteitä 19, Unkari 4, Belgia ja Ranska jäivät pisteittä.

Suomalaisten kisakokemukset ja kertomukset ovat yllättävän tuttuja tänäkin päivänä 85 vuotta myöhemmin. Kisaladuille oli yön aikana satanut uutta lunta, suojaista lunta pyrytti koko ajan. ”Lumen laatu oli pojillemme täysin outo”, kirjoitti Eikka Mäkinen TUL:n vuosikirjassa. Voitelu meni aivan pieleen, norjalaiset olivat siinäkin parempia, heidän suksensa luistivat.

Kolmoisvoitto TUL:lle

TUL:n hiihtäjät pääsivät riemuitsemaan miesten 15 kilometrillä: kolmoisvoitto. Nestor Partanen Lappeenrannan Työväen Urheilijat voitti, Erkki Karhu Summan Kisa-Toverit oli toinen ja Heikki Kujala Kotkan Kisailijat oli kolmas. Kilpaan otti osaa 11 TUL:n mieshiihtäjää. Pettymys TUL:lle tuli miesten 30 kilometrillä, Erkki Karhu oli parhaana viides norjalaisten hallitessa latuja kuten myös mäenlaskua, jossa TUL:n paras Olavi Rosendahl Vahvialan Kilpaveikot oli viides.

TUL korosti muun työväenliikkeen tavoin miesten ja naisten tasa-arvoa urheilussa jo 1920- ja 1930-luvuilla. Niinpä TUL:n olympiajoukkueeseen valittiin kolme naishiihtäjää. Ei turhaan, sillä 6 km hiihdossa TUL:n naiset ottivat kolmoisvoiton: Irma Ruokokoski Lauritsalan Teräs voitti, Hilma Lahtinen Jyväskylän Veikot oli toinen ja Aune Silvast Savonlinnan Jyry kolmas. Kolmikko voitti myös 4 km joukkuehiihdon. Syöksylaskua kokeilivat rohkeasti Ruokokoski ja Silvast saavuttaen komeat sijat kaksi ja kolme ”rohkean norjalaisen” Borghild Monsenin jälkeen. Siinä suomalaisen naisten syöksylaskun varhaiset uranuurtajat. Pujottelua hallitsivat miten ollakaan Sveitsin edustajat.

Naisten kilpaurheiluun, hiihtoon ja yleisurheiluun, porvarillinen SVUL suhtautui hyvin penseästi vielä 1950- ja 1960-luvuille saakka. Suomen naisten kolmoisvoitto Olympiakisoissa Oslossa 1952 ei saanut ansaitsemaansa tunnustusta. Naisten kilpaurheilun vähättely oli yleistä, TUL oli vähän myötämielisempi vaikka asenteissa oli TUL:n puolellakin korjattavaa.

TUL:n kunniaksi Työläisolympialaisissa 1925, 1931, 1937 liiton naisurheilijatkin pääsivät esille, kunnostautumaankin, kuten Johannnisbadin laduilla 1937.

Vuoden 1937 Työläisolympialaisissa talvella Johannisbadissa ja kesällä Antverpenissä oli jo näkyvissä uhkaavan suursodan enteitä. Niinpä näissä kisoissa korostettiin urheilun, demokratian, rauhan asiaa, Hitlerin valtaanousu Saksassa oli jo  ”tappanut” Saksan vahvan työläisurheilun, mutta vielä 1937 uskottiin rauhan sittenkin voittavan. Toisin kävi.

Teksti: Pekka Hurme

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.