Veteraanien vierailukierros uudistuneella Olympiastadionilla

21.10.2020

Olympiastadion on avattu ensimmäisen kerran vuonna 1938. Stadionilla on koettu erilaisia tunnekuohuja kuten vuoden 1952 olympialaisissa. Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishanke merkitsee erittäin paljon niin Helsingille kuin koko Suomelle. Ainutlaatuisen historian voimaan voidaan luottaa ja uskoa, että elämykset ja urheilusaavutukset kuuluvat tulevaisuudenkin historiaan.

Uudistettu olympiastadion avattiin uudelleen elokuussa 2020, joka on nyt samalla kaksi stadionia yhden sijaan ja tilaa on niin maan päällä kuin maan alla.

TUL Suur-Helsingin piirin veteraanit halusivat päästä katsomaan uudistunutta stadionia heti sen alkumetreiltä. Koska koronakevät vei mennessään monet tapahtumat, oli vierailu stadionillakin pitkään suuri kysymysmerkki. Onni oli matkassa ja vierailu stadionilla toteutui 6.10.2020 ja 30 tyytyväistä, uteliasta ja urheilullista veteraania saivat nähdä uudistetun stadionin hyvän oppaan opastuksella.

Opas Hanna-Leena Halsas on virallinen Helsinki-opas ja matkanjohtaja ja nyt myös koulutettu stadion -opas. Hän otti meidät vastaan vierailukeskuksessa, kertoi innolla, ylpeänä ja tarkasti niin historiasta kuin tämän päivän stadionista.

Stadionin pääurakoitsija oli Skanska, joka kilpailutti satoja aliurakoitsijoita. Enimmillään 90000 neliön eli yhdeksän hehtaarin alueella työskenteli 700 työntekijää 50 maasta. Uudistettu Olympiastadion on toimiva, turvallinen ja tunnistettava. Yleisölle, tapahtumajärjestäjille ja kaupunkilaisille rakentui 19290 bruttoneliötä uusia tiloja, jotka tarjoavat nykyaikaisen liikuntamaailman ja tiloja voidaan muuttaa tarpeen ja käytön mukaan. Lisäksi kaikki entiset stadionin tilat, katsomot, kenttäalue ja juoksuradat uudistettiin. Tavoitteena on saada miljoona kävijää vuodessa.

Olympiastadionia mainostetaan tapahtumien stadionina, matkailu- ja vierailukohteena, kokous- ja kongressipaikkana, liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena sekä yritysten ja yhteisöjen toimitilojen kotipesänä. Siellä eri urheilulajien kilpakumppanit ovat kohdanneet vuosikymmeniä. Stadion on avoin kohtauspaikka. Sinne voi tulla liikkumaan, työskentelemään ja syömään ystävien kanssa. Stadionilla on paljon muistoja sen avaamisesta, vuodesta 1938 asti. Se on suomalaisen funktionalismin tähti ja on sitä vieläkin, sillä se on syntynyt 30-luvulla arkkitehtikilpailun tuloksena.

Vierailukeskuksesta siirryimme maapinnan tasolla olevaan kerrokseen, joka on vapautettu yleisön liikkumiseen ja palvelemiseen. Vessoja on 502 ja palvelupisteitä 25. Pysähdyimme vuoden 1952 Olympiakisojen voittajanimilistan ääreen. Taulussa olevat nimet herättivät keskustelua ja muutamilla oli omakohtaisia muistoja kisoista. Suomi oli mitalitilaston kahdeksas 22 mitalilla, joista kuusi oli kultaa. Seuraavaksi siirryimme katsomon puolelle ja saimme nähdä mm. uudistetut penkit ja kuulimme tärkeitä yksityiskohtia esimerkiksi valoista ja katetusta, puumateriaalista tehdystä katsomosta. Siirryimme harjoitustiloihin, joita on yhdeksän erilaista sisäliikuntatilaa. Harjoittelumahdollisuudet ovat loistavat, kuten nelirataisella täyspitkällä juoksuradalla. Myös ikkunat ja ovet on kunnostettu vanhaa kunnioittaen. Uudistetut maanalaiset liikunta-, monitoimi- ja logistiikkatilat on tarkoitettu tapahtumatoiminnan ohella päivittäin kaupunkilaisten ja vierailijoiden käyttöön.

Kierroksemme päättyi tutustumalla uudistettuun Urheilumuseoon, jossa pysyvä näyttely oli avattu. Kiinnostusta herättivät Matti Nykäsen museolle lahjoittamat mitalit sekä hänen ensimmäiset mäkisuksensa. Urheilumuseon käynnin jälkeen nautimme iltapäiväkahvit Bistro Stadion -ravintolassa.

Olympiastadionin torni on yksi tunnetuimmista rakennelmista ja vierailukohteista Helsingissä ja Suomessa. Torni on 72 metriä korkea ja se on yksi parhaista paikoista ihailla koko Helsingin kaupunkimaisemaa. 

Stadionin peruskorjaus sai 5.10.2020 arkkitehtuurin Finlandian. Valinnan teki muusikko ja näyttelijä Paula Vesala, joka kehui perusteluissaan Olympiastadionin historiantajuista ja tyylikästä suojelutyötä. Ikoninen Olympiastadion ei ole kaikkien toiveita täyttävä moderni superareena, mutta ei sen tarvitsekaan olla.

Teksti ja kuvat: Paula Kaunismäki