Ajankohtaista


Ohjeistuksia koskien seuratoimintaa koronapandemian aikana

Johtuen pandemiaksi levinneestä COVID-19 -koronaviruksesta Suomen hallitus linjasi 16. maaliskuuta 2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hillitsemiseksi Suomessa. Linjattujen toimenpiteiden tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Linjaukset ovat voimassa 13. huhtikuuta 2020 asti. Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsevat koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot.

Näillä poikkeavilla oloilla on vaikutusta seuroihin monella tapaa. Olemme koonneet tähän lyhyesti muutamia huomioitavia asioita seurojemme tueksi. Autamme toki myös yksityiskohtaisemmin seuroja, mikäli kysymyksiä ja mieltä askarruttavia asioita laajemmin ilmenee.

TAPAHTUMAT

TUL on perunut kaikki omat tapahtumansa 31.5.2020 saakka. Päätöksen peruutuksista teimme 12.3.2020 perustuen hallituksen antamaan linjaukseen yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltämisestä ja suosituksesta perua myös pienemmät tapahtumat ja kokoontumiset.

Sittemmin hallitus on linjannut, että yli kymmenen hengen tapahtumat kielletään 13.4.2020 saakka.

Jo 12.3.2020 suosittelimme jäsenseurojamme perumaan omat tapahtumansa.

Suosittelemme edelleen seuroillemme kaikkien tapahtumiensa perumista vähintään 13.4.2020 saakka, mutta mieluiten 31.5.2020 saakka.

KOKOUKSET

Hallituksen linjaus on herättänyt laajalti jo aikaisemmin, ennen 16.3.2020 annettuja tarkennuksia, kysymyksiä koskien seurojen sääntömääräisiä vuosikokouksia ja niiden pitämistä sääntöjen mukaisessa aikataulussa kevään aikana. Monessa, ellei jopa lähes kaikissa tapauksissa, seurojen sääntömääräisten vuosi- ja kevätkokousten on määrä järjestäytyä maalis-toukokuun aikana.

Hallituksen linjaus ei sinällään kiellä tai ota tarkemmin kantaa yksityisiin kokouksiin tai kokoontumisiin pienemmässä mittakaavassa kuin tuo edellä mainittu 500 henkilön tapahtumien rajaus 14.4.2020-31.5.2020 välisenä aikana, ja kymmenen henkilön kokoontumisrajoitus 13.4.2020 saakka. Periaatteessa seurojen olisi mahdollista näillä näkymin järjestää sääntömääräiset kokouksensa 14.4.2020 tai myöhemmin.

Yhdistyslaki ei anna suoraa vastausta seuroja askarruttavaan ongelmaan, eikä se ota kantaa vastaavanlaiseen tilanteeseen, jossa nyt elämme.

Vaikka Suomen hallituksen asettamat kiellot eivät kaikilta osin suoranaisesti kosketakaan seurojen sääntömääräisten kokousten tilannetta, eikä lainsäädäntö anna tilanteeseen suoraa vastausta, ihmisten terveys ja siihen liittyvät uhat ajavat näkemyksemme mukaan aina edelle. Kanssaeläjiemme terveydestä ja omasta terveydestämme huolehtiminen ajaa ohi sääntöjen, ja näin ollen turhien kokoontumisten ja kokousten – vaikkakin sääntömääräisten sellaisten – järjestämistä on syytä lykätä.

Suomen Työväen Urheiluliiton seurojen sääntömääräiset tälle keväälle ajoittuvat kokoukset tulee pitää etänä tai siirtää pidettäväksi myöhempänä ajankohtana, mahdollisesti jopa seurojen sääntöjen vastaisesti. Seurojen hallitusten on syytä tiedottaa asiasta jäsenistöään.

Annamme lisäohjeistuksia kokousten pitämiseen liittyen vielä myöhemmin tällä viikolla, mutta mikäli tarvitsette apua jo tässä vaiheessa, otattehan yhteyttä hallinnon assistenttiin Aino Nevalaiseen (aino@tul.fi, +358 50 472 9679) hyvissä ajoin ennen suunniteltua kokousta.

HARRASTUSTOIMINTA

Hallituksen 16.3.2020 antaman ohjeistuksen ja sisäministeriön 18.3.2020 antaman tarkennuksen mukaan yli kymmenen hengen kokoontumiskiellot eivät koske harrastustoimintaa ja esimerkiksi pihapelejä. Näin ollen hallituksen ohjeistus ei suoraan kiellä seuratoimintaa eikä aseta sille suoranaisia rajoituksia. THL:n ohjeistuksen mukaan ryhmäharrastuksia tulisi kuitenkin välttää.

Harrastustoiminnan osalta suosittelemme vahvasti seurojen harkitsevan harrastustoiminnan järjestämisen mielekkyyttä tässä tilanteessa. Muistetaan, että yleisesti ottaen yhteiskunnallinen tilanteemme voi olla hyvinkin stressaava ohjaajalle, liikkujalle, harrastajalle ja yhteisölle. Harrastustoiminnan järjestäminen tällaisessa tilanteessa voi osalle meistä tuntua mielekkäältä, mutta yhtä lailla osalle hyvinkin ahdistavalta. Kunnioitetaan toisiamme, ja toinen toistemme terveyttä, käyttämällä maalaisjärkeä toiminnan järjestämistä arvioitaessa. Erityisesti meidän tulee pohtia riskiryhmien altistumista toiminnan kautta.

Suomen Työväen Urheiluliitto suosittelee nykyisen tiedon mukaan, että seurat eivät järjestä toimintaa aikavälillä 19.3.-13.4.2020.

HARRASTUSMAKSUT

Seurojen harrastemaksut aiheuttavat paljon kysymyksiä seurojen jäsenistön keskuudessa, mutta myös seurapäättäjien osalta. Keskeistä on ymmärtää kaikissa tilanteissa kaksi seikkaa: 1) mistä maksusta on todellisuudessa kyse ja 2) seuran jäseniä tulee kohdella kaikissa tilanteissa yhdenvertaisesti.

Maksujen osalta tulee siis hyvin tarkasti ymmärtää, mistä maksusta on todellisuudessa kysymys. Mikäli kyse on jäsenmaksusta, joka ei siis perustu toimintaan, voidaan maksu periä normaalisti, eikä sen maksamatta jättämiselle ole jäsenen näkökulmasta perustetta.

Mikäli kysymys on harraste- tai toimintamaksusta, kysymys on vaikeampi kuin edellä mainittu jäsenmaksua koskeva kysymys.

Lähtökohtaisesti seuraa on kohdannut force majeure toteuttaa harrastustoimintaa, joten jo maksettujen kausimaksujen palautusvelvollisuutta ei ole. Sen sijaan jos kausimaksut peritään kuukausimaksuina etukäteen, ei tulevien kuukausimaksujen perimiselle välttämättä juurikaan ole perustetta.

Mikäli kausimaksut peritään kuukausimaksuina jälkikäteen, ne voidaan veloittaa ainakin siihen asti, kun toimintaa on harjoitettu.

Siltä osin, kun kausimaksuille on jo saanut tai saa edelleen vastinetta – esim. voimassa oleva vakuutus, etävalmennus omatoimiseen harjoitteluun – tai siltä osin, kun kuukausittaisella tasaerällä katetaan jo syntyneitä kustannuksia, kausimaksua voidaan edelleen periä.

Kaikissa tilanteissa tulee muistaa jäsenten yhdenvertaisuus. Jos joku on maksanut etukäteen ja muilta, jotka eivät vielä ole maksaneet, ei peritä maksua, tulee ennakkomaksajien maksut palauttaa.

Jos tilanhaltija, esim. kunta, sulkee harrastetilan, seuran ei tarvitse palauttaa jo maksettuja maksuja. Jos seura kuitenkin saa palautuksia tilanhaltijalta peruuntuneista vuoroista, tulee maksut tältä osin palauttaa.

Mikäli seura itse päättää lopettaa kertamaksulliset harrastustilaisuudet, on lähtökohta peruuntuvien maksujen palautus.

Suomen Työväen Urheiluliiton henkilökunta pyrkii kaikissa tilanteissa auttamaan seuraa, mikäli se tarvitsee tarkempia ohjeita. Pyydämme osoittamaan kysymykset sähköpostitse pääsihteeri Riku Tapiolle, riku@tul.fi.

SEURA TYÖNANTAJANA

Monet seurat pohtivat tällä hetkellä myös heidän suhdettaan työntekijöihinsä tässä vaikeassa tilanteessa. Olemme koonneet tähän Asianajotoimisto Legistumin laatiman ohjeistuksen pääkohdat. Tarkemmin ohjeistukseen voi tutustua täällä.

KOLMANNEN TAHON PÄÄTÖKSESTÄ JOHTUVA TOIMINNAN KESKEYTYS

Kun harjoitukset tms. vastaavat perutaan sen takia, että harjoituspaikka suljetaan kolmannen tahon toimesta (esim. kaupunki sulkee uimahallit) tai jos kyseessä on yli 500 henkilön tapahtuma, kyseessä on työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2. ja 3. momentin mukainen tilanne.

”Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.”

”Työnantaja saa vähentää työntekijälle 1 ja 2 momentin perusteella maksettavasta palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta. Palkkaa vähentäessään työnantajan on noudatettava tämän luvun 17 §:n säännöksiä kuittausoikeuden rajoituksista.”

Nyt, kun myös yli kymmenen henkilön julkiset tapaamiset on kielletty ja julkisen sektorin tilat laitetaan määrätysti kiinni, kyseessä voidaan katsoa olevan ohjaus- ja ryhmävalmennustoiminnan osalta työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukainen edellä mainittu tilanne.

KOLMANNEN OSAPUOLEN OHJEISTUKSEN NOUDATTAMINEN

Se, että yhdistys noudattaa THL:n ohjeita esim. tilanteessa, jossa myös yksilöharjoitukset alle kymmenen henkilön ryhmissä peruutetaan, on rinnastettavissa yllä kuvattuun tilanteeseen. Kyseessä tietenkin on tulkinnallinen näkemys, sillä suoraan vastaavaa tilannetta ei ole ollut. Näiden valmennus- ja ohjaustöiden osalta työntekijöitä ei tarvitse ryhtyä erikseen lomauttamaan, eikä tarvita yhteistoimintamenettelyä, vaan asiasta annetaan ilmoitus. Tämä työsopimuslain 2 luvun 12 § koskee kaikenlaisia työsuhteita, myös määräaikaisia, kunhan edellytys työn estymisestä täyttyy.

Jos työ sisältää edellä mainittujen kaltaisten estyneiden töiden ohella myös sellaista työtä, joka ei esty, esim. hallinnollinen toimistotyö, jota voi olla muun muassa valmennuspäälliköillä, tämä työ jatkuu ja asiaa voitaneen tulkita niin, että työntekijä saa täyden palkan 14 päivältä aluksi ja sen jälkeen työntekijälle jää vain se työ, mikä ei ole tilanteessa estynyt.

Mikäli työntekijän työsopimuksessa on selkeästi eritelty kaksi eri työtä, esim. valmennusta 20 tuntia viikossa ja taloudenhoitoa 17 tuntia viikossa, ja harjoituspaikka menee kiinni estäen valmennustyön, mutta taloudenhoidossa työ jatkuu, voidaan tilanne tulkita niin, että valmennustyö on estynyt TSL 2 luvun 12 §:n mukaisesti, mutta taloustyö jatkuu ja mikäli sen osalta työn tarve vähenee, tulee työntekijä mahdollisesti lomauttaa/osa-aikaistaa. Viime kädessä tilanne pitää arvioida kunkin yksittäistapauksen kohdalla tapauskohtaisesti.

Mikäli muu työ vain palvelee estynyttä työtä (esim. 25 h/vk valmennusta ja loput valmennuksen suunnittelua), ja sille ei ole tarvetta esteen takia, on työnteko tilanteessa estynyt.

Työntekijöiden, joiden osalta työ ei kaikilta osin ole estynyt, on työnantajalla joka tapauksessa työn tarjoamisvelvollisuus ensisijaisena. Työnantajan tulee siis selvittää, löytyykö jotain muuta työtä, jota työntekijä voi tehdä. Mikäli tällaista työtä ei ole tarjota tai mikäli työnantajalla ei ole resursseja teettää työtä eli työnantajalla on olemassa tuotannollistaloudellinen peruste, voidaan tällainen työntekijä lomauttaa noudattaen lomautusaikaa (5 päivää).

YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUJEN KÄYMINEN

Yhteistoimintaneuvotteluja ei tarvitse käydä, mikäli kyseessä on yhteistoimintalain 60 §:n tarkoittama tilanne ”poikkeukset yhteistoimintamenettelystä”:

”Työnantaja saa tehdä 32 ja 33 §:ssä, sekä 44 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa päätöksen ilman edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä.

Kun 1 momentissa tarkoitettuja perusteita poiketa yhteistoimintavelvoitteista ei enää ole, on työnantajan viivytyksettä käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut, joissa on selvitettävä myös poikkeuksellisen menettelyn perusteet.”

Koronapandemian voidaan katsoa olevan erityisen painava syy ja poikkeustilanne, jolloin yt-neuvotteluja ei tarvitse käydä. Ymmärrettävästi työnantajapuoli jakaa näkemyksen laajalti, mutta työntekijäpuolella on eriävä mielipide.

Lomautustilanteissa on muistettava, että määräaikaisen työntekijän saa lomauttaa vain, jos hän on sijainen ja sijaistettava henkilö voitaisiin lomauttaa.

TOIMINNAN JATKAMINEN

Mikäli harrastustilaisuus on tarkoitus pitää, mutta paikalle ei vain tule ketään, on työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus.

YHTEENVETO

Työnteko voi siis toistaiseksi estyä tai olennaisesti vähentyä, tai seuran talous yksinkertaisesti edellyttää säästöjä. Toiminta voidaan myös organisoida uusiksi vapaaehtoistoimin tulevaisuuden turvaamiseksi ja työntekijä lomautetaan. Jokainen tapaus tulee arvioida yksittäistapauksena ja tarkasti, jotta voidaan varmistua toimintatavan oikeellisuudesta ja siten välttää riitatapauksia.

Suomen Työväen Urheiluliiton henkilökunta pyrkii kaikissa tilanteissa auttamaan seuraa, mikäli se tarvitsee tarkempia ohjeita aiheesta. Valitettavasti emme voi osoittaa resurssiemme puitteissa seurojen avuksi juristia, mutta hankimme aina kaikkiin kysymyksiin ammattilaistason vastaukset. Pyydämme osoittamaan kysymykset sähköpostitse pääsihteeri Riku Tapiolle, riku@tul.fi.

Lisätietoja antaa tarvittaessa TUL:n pääsihteeri Riku Tapio, riku@tul.fi, +358 50 340 5550.