TUL100 – nimiä, tekoja ja tapahtumia: 1973–1993

07.06.2019

TUL:n kilpa- ja huippu-urheilun menestysvuodet

1970-luku alkoi Virenin, Vasalan ja Väätäisen innoittamissa kultamitalitunnelmissa – Suomi juostiin taas maailmankartalle. Kansainvälinen kilpailu oli koventunut, erityisesti olympialajeissa. Lajikirjo kasvoi, uudet urheilumuodot saivat lisääntyvässä määrin harrastajia.

Urheilijat ja urheilusuoritukset kiinnostivat, heidän edesottamuksiaan seurattiin lehdistössä, radiossa ja televisiossa kaikkialla. Ja kun kiinnostus kasvaa, niin panostukset kasvavat myös. Urheilun kaupallistuminen, bisnes-ajattelu, markkinointi lisääntyy. Kilpailun kiristyminen ja talous merkitsevät ammattimaistumista ja ammattilaistumista.

Urheilusta tuli entistä merkittävämpi yhteiskunnallinen ja valtioiden identiteettiä korostava tekijä. Se vaikutti jopa maailmanpolitiikkaan, Münchenin olympialaisten 1972 terrori-isku sekä Montrealin 1976, Moskovan 1980 ja Los Angelesin 1984 olympiaboikotit olivat merkkejä tästä. Myös huippu-urheilun useat doping-skandaalit ja erilaisten suoritusta parantavien lääkeaineiden ja keinojen käyttäminen olivat osoitus ”keinolla millä hyvänsä” -ajattelusta tulosten tekemisessä. Nämä jos mitkä ovat kaukana reilun pelin ja urheilun kasvatusihanteista.

Huippu-urheilu ja harrastusliikunta kasvoivat erilleen. Kuntoliikunta sai jalansijaa työn ja vapaa-ajan muutosten myötä.

TUL teki näissä oloissa oman päätöksensä kilpa- ja huippu-urheilun kiinnostavalla saralla. Lähtökohtana TUL korosti liikunnan, lasten ja nuorten, kuntoliikkujien ja kilpa- ja huippu-urheilun kokonaisuuden tärkeyttä.

TUL otti omakseen rohkean itsenäisen linjan toimintaansa koskevissa ratkaisuissa ja käytännön työssä. TUL nosti avainasioikseen oman urheilu-, valmennus- ja koulutustoiminnan kehittämisen. 1970-luvun alku oli toiminnan kartoittamista, selvitystyötä, suunnitelmien ja uusien toimintamallien kehittämistä, ihmisten rekrytoimista ja innostuksen ilmapiirin luomista.

Haasteen vastaanottaneita ihmisiä löytyi, seuraväki, urheilijat ja valmentajat lähtivät innokkaasti mukaan TUL:n kilpa- ja huippu-urheilun ”nostotalkoisiin”. Palkkasipa TUL taas pitkästä aikaa valtion urheiluneuvoston myöntämillä valmentajarahoilla päätoimisia ja oto-valmentajia työntekijöikseen. Urheiluosastosta jaostosihteereineen ja valmentajineen muodostui TUL:n kehityksen liikkeellepaneva voima.

TUL:n urheilu sai lisäpontta työläisurheilun yhdentymisestä 1978, jolloin suuri joukko TUK:n urheilijoita ja joukkueita liittyi TUL:oon.

Ja työ alkoi kanta hedelmää. TUL:n urheilullinen panos nousi, menestystä alkoi tulla laajalla rintamalla. Urheilun tekijöiden itseluottamus nousi. Valmentajakunnan motoksi nousikin: ”TUL:n kautta huipulle”.

TUL:n urheilun olympiadisuunnitelmissa korostettiin viittä kehittämiskohtaa (kategoriat):

valmennusjärjestelmän lujittaminen
valmentajakoulutuksen tehostaminen
valmennuksen määrän ja laadun nostaminen
tehokkaan huollon, hoidon ja tutkimustiedon järjestäminen
riittävän taloudellisen, aineellisen ja henkisen tuen takaaminen.

Innostus tarttui, työ tuotti tuloksia. Kun olympiadilla 1973-76 TUL:n urheilijat saavuttivat neljä mitalia ja 60 edustuspaikkaa 14 lajissa arvokisoissa, niin jaksolla 1989-92 vastaavat luvut olivat 117 mitalia ja 538 edustusta 28 lajissa! Lisää lukuja. Kun jaksolla 1973-76 TUL:n urheilijat saivat 594 maajoukkue-edustusta ja 1060 SM-mitalia, niin olympiadilla 1989-92 luvut olivat 3209 mj-edustusta ja 3158 SM-mitalia !

Olympiavalmennuksen piirissä oli TUL:n urheilijoita vuosittain 30-40. TUL:n viimeinen oma huippu-urheiluvuosi 1993 oli kaikkein menestyksekkäin. Tuolloin liiton urheilijat saavuttivat peräti 37 arvokisamitalia ja 155 edustusta 26 lajissa.

Kesäolympialaiset 1976, Montreal

Nyrkkeilyssä Oulun Tarmon Kalevi Kosunen (5.-8.), Helsingin Jyryn Jorma Taipale

Yleisurheilussa Tainionkosken Kisan Ossi Karttunen (4x400m 8.), Liedon Lujan Markku Laine, Nokian Pyryn Seppo Hovinen (7.)

Kesäolympialaiset 1980, Moskova

Nyrkkeilyssä Oulun Tarmon Antti Juntumaa, Jyväskylän Työväen Nyrkkeilijöiden Tarmo Uusivirta

Painissa Muhoksen Voiton Tapio Sipilä

Pyöräilyssä Tampereen Sisun Kari Puisto

Yleisurheilussa Vuoksenniskan Vesan Antti Loikkanen, Turun Weikkojen Reima Salonen (9.)

Jalkapallossa Kotkan Työväen Palloilijoiden Jouko Alila, Jouko Kataja, Ari Tissari

Kesäolympialaiset 1984, Los Angeles

Painissa Muhoksen Voiton Tapio Sipilä (olympiahopea) ja Toni Hannula (7.), Tampereen Painiseuran Jukka-Pekka Tanner

Nyrkkeilyssä Kajaanin Kuohun Jarmo Eskelinen, Tampereen Työväen Nyrkkeilijöiden Pekka Laasanen, Oulun Tarmon Juha Hänninen

Painonnostossa Vaasan Kiiston Uolevi Kahelin (8.), Keravan Bodonoksen Keijo Tahvanainen

Melonnassa Tampereen Vihurin Timo Grönlund (4., 5.)

Pyöräilyssä Hyvinkään Pontevan Kari Myyryläinen, Helsingin Työväen Pyörä-Veikkojen Harri Hedgren

Uinnissa Oulun Lohien Maarit Sihvonen (9.), uimahypyissä Helsingin Työväen Uimareiden Juha Ovaskainen

Yleisurheilussa Turun Weikkojen Reima Salonen (4.) ja Helena Laine (11.), Savonlinnan Viestin Antti Loikkanen

Kesäolympialaiset 1988, Soul

Painissa Muhoksen Voiton Tapio Sipilä (olympiapronssi), Ylä-Tikkurilan Kipinän Esa Murtoaro, Tainionkosken Tähden Timo Niemi

Nyrkkeilyssä Kajaanin Kuohun Jarmo Eskelinen, Lahden Kalevan Esa Hukkanen

Painonnostossa Rovaniemen Reippaan Jaarli Pirkkiö

Pyöräilyssä Helsingin Työväen Luistelijoiden Tea Vikstedt-Nyman

Melonnassa Tampereen Vihurin Timo Grönlund

Jousiammunnassa Suomussalmen Vastuksen Ismo Falck (joukkue 4.)

Uimahypyissä Helsingin Työväen Uimareiden Juha Ovaskainen

Yleisurheilussa Turun Weikkojen Reima Salonen

Kesäolympialaiset 1992, Barcelona

Jousiammunnassa Suomussalmen Vastuksen Ismo Falck (joukkuehopeamitali)

Painissa Voikkaan Viestin Ismo Kamesaki (7.), Tainionkosken Tähden Timo Niemi (5.)

Painonnostossa Keravan Bodonoksen Keijo Tahvanainen, Loimaan Leiskun Arto Savonen

Pyöräilyssä Helsingin Työväen Luistelijoiden Tea Vikstedt-Nyman (7.)

Uinnissa Nummelan Kisaajien Jani Sievinen (4.) ja Janne Vermasheinä, Lahden Kalevan Petteri Lehtinen

Yleisurheilussa Korson Kaiun Valentin Kononen (7.), Pakilan Visan Harri Hänninen (11.)

Talviolympialaiset 1976, Innsbruck

Hiihdossa Kemin Innon Eero Ruonala

Pikaluistelussa Kangasalan Voiton Olavi Köppä (9., 10.)

Talviolympialaiset 1980, Lake Placid

Hiihdossa Kankaantaan Kisan Jorma Aalto

Pikaluistelussa Kangasalan Voiton Jukka Salmela

Talviolympialaiset 1984, Sarajevo

Pikaluistelussa Oulun Tarmon Jouko Vesterlund

Talviolympialaiset 1988, Calgary

Pikaluistelussa Helsingin Työväen Luistelijoiden Timo Järvinen

Talviolympialaiset 1992, Albertville

Hiihdossa Lohjan Louhen Marjut Lukkarinen (olympiakultaa ja -hopeaa, 4., 4.), Rajamäen Kehityksen Päivi Simukka

Pikaluistelussa Helsingin Työväen Luistelijoiden Timo Järvinen

Muut arvokisat ja maajoukkueet

Arvokisoissa ja maajoukkueissa oli paljon TUL:n urheilijoita. Jos 1960-luvulla liiton huippuniminä olivat Eero Tapio, Olli Mäki, Juhani Järvinen, Reima Virtanen, Hannu Rantakari , Marjatta Kajosmaa ja Kaija-Liisa Keskivitikka, niin nyt näitä huippumenestyjiä olivat Marjut Lukkarinen (Rolig), Tapio Sipilä, Tarmo Uusivirta, Reima Salonen, Ossi Karttunen, Tea Vikstedt-Nyman, Ismo Falck, Marita Ruoho ja Anna-Liisa Prinkkala.

Lisäksi kärkinimiä yleisurheilussa Salosen ja Karttusen lisäksi olivat pika- ja aitajuoksijat Ari Salin, Tuuli Heinonen, Riitta Ketonen, Jaana Niemi, Anne Ruokonen, Juha Pyy, Kari Niemi, Hannu Mykrä, Mauri Siekkinen, Jari Niemelä, Juhani Kosunen, kestävyysjuoksijat Markku Laine, Antti Loikkanen, Jaakko Honkanen, Aarno Ristimäki, Niilo Kemppe, Esa Liedes, Jouko Santanen, Merja Vuorinen, Marjatta Kallio, Marita Aaltonen, Harri Hänninen, Mika Maaskola, Kari Kananen, Matti Valkonen, Annemari Sandell, kävelijät Paavo Pohjolainen, Seppo Immonen, Matti Katila, Petri Mäkelä, Sirkka Haataja (Oikarinen), Anne ja Stig Fröberg, Vesa Puukari, Kari Ahonen, Veijo Savikko ja nouseva tähti Valentin Kononen, hyppääjistä Ari Väänänen, Erkki Päivärinta, Pekka Suvitie, Ismo Salmi, Seppo Varjonen, Mirja Huovinen, Auli Kärki, Marita Pakarinen, Esa Tiainen, heittäjistä Seppo Hovinen, Helena Laine, Antero ja Aulis Toivonen, Einari Marjamäki, Risto Myyrä, Kalevi Lehtonen, Jorma Lempinen, Janne Ronkainen, Satu Sulkio, Eija Hakala.

Nyrkkeilyssä parhaita olivat Uusivirran ohella Reima Virtanen, Kalevi Kosunen, Antti Juntumaa, Jukka Lappalainen, Jouni Järvinen, Sven Öhling, Vesa Wiik, Kari Korhonen, Reijo Sipilä, Pentti Saarman, Pauli Ojakangas, Arto Kolehmainen, Kalevi Tervalahti, Jorma Taipale, Kai Nopanen, Ari Vähänen, Veli Nissinen, Jarmo Eskelinen, Juha Hänninen, Kaj Helenius, Esa Hukkanen, Pekka Laasanen, Mikko Mantere, Jukka Arola, Jyri Paakkunainen, Kai Brännkärr, Matti Semi (nykyisin kansanedustaja).

Painissa Eero Tapion ja Tapio Sipilän lisäksi parhaimmistoon kuuluivat Soini Kauppinen, Kauko Kyllönen, Onni ja Jouni Luokkanen, Tuomo Kallijärvi, Martti Pykäläinen, Einari Suutari, Jukka Huisman, Raimo Jakonen, Markku Latvala, Jouko Arffman, Teuvo Sällilä, Markku Virtanen, Oiva Kaakko, Toni Hannula, Jukka-Pekka Tanner, Ismo Kamesaki, Esa Murtoaro, Timo Niemi, Juha Virtanen, Jyrki Vesterinen, Petteri Meskanen, Terho Kettunen, Sakari Kaakkolahti, Mikael Lindgren, Juha Lappalainen.

Painonnostossa TUL:n pärjäsivät SM-tasolla varsin hyvin, kärjessä Yrjö Haatanen, Hannu Saarelainen, Erkki Anttila. Näiden lisäksi parhaimmistoon kuuluivat Eero Akonlahti, Markku ja Jorma Mattila, Kai Solajärvi, Uolevi Kahelin, Reima Ruokanen, Kalevi Höök, Mauri Hernesaho, Heikki Kasanen, Sakari Seppänen, Sakari Lempinen, Aatos Hirvonen, Pekka Salo, Jaakko Katajisto. 1980-luvulla kansainväliselle tasolle nousivat Uolevi Kahelin, Keijo Tahvanainen, Arto Savonen, Jaarli Pirkkiö ja nuoret Jari Hirvonen sekä Samuli Pirkkiö. Kultamitalinostaja Kaarlo Kangasniemi ja MM-mitalisti Kauko Kangasniemi kilpailivat myös 1970-luvulla TUL:n riveissä ja olivat mukana valmennuskuvioissa.

Telinevoimistelussa Hannu Rantakari ja Lasse Laine lopettivat hienon uransa 70-luvun alkupuolella, Kari Heinonen ja nuoret Tampereen Sisulaiset pitivät lajia pinnalla Turun Pyrkivän ja Hangon AIK:n kanssa. 90-luvulla työ toi tuloksia aina kansainvälisiä arvokisoja myöten.

Rytminen kilpavoimistelu sai liitossa vankan aseman, lajin SM-kärkinimiksi nousivat Hilkka Riikonen (Ahde), Leila Jääskeläinen, Riitta Immonen, Liisa Tamminen, Virva Salander, Tuija Savolainen ja Anneli Laine. Valkeakosken Koskenpojat ja Helsingin Kotkat olivat lajin kärkiseuroja.

Naisten ja tyttöjen joukkuevoimistelu oli myös suosittua. Parhaiten menestyivät Helsingin Jyry ja Kotkat, Turun Pyrkivä, Kisa-Veikot ja Jyry, Kotkan Kiri ja Kisailijat, Porin Työväen Naisvoimistelijat.

Uinti nousi 70-luvun loppupuolella ja 80-luvulla kohisten kansalliseen kärkeen ja jopa kansainväliseen menestykseenkin. Menestyjiä olivat Pirkko Apponen, Ulla Hölttä, Maarit Vähäsaari (Sihvonen), Riitta Karhunen, Leena Hurri, Tina Salminen, Stina Tevajärvi, Sari Niskasaari, Raimo Pasanen, Teijo Hautamäki, Kaarlo Heikkinen, Pekka Huovinen, Juha Kaartinen, Riikka Lahtinen, Satu Wallin. Kansainväliseen menestykseen ylsivät Maarit Sihvosen lisäksi Marena Aimonen, Janne Vermasheinä, Petteri Lehtinen ja erityisesti Jani Sievinen, jonka huikea kansainvälinen ura alkoi jo 90-luvun alussa.

Uimahypyissä kunnostautuivat Risto Ryhänen, Leena Ranta, Kaj Flinkman, Sirkku Hanhineva, Satu Harberg ja erityisesti Juha Ovaskainen.

Vesipallossa menestyivät tutut seurat Helsingin Kuhat, Turun Uimarit sekä Tikkurilan ja Oulun Lohet, Tampereen Työväen Uimarit. Kuopion Työväen Uimarit ja Jyväskylän Saukot tekivät myös nousua lajin kärkeen.

Pyöräily oli myös hyvässä vauhdissa. Parhaimmistoon kuuluivat Kari Puisto, Tauno Lönnqvist, Timo Salonen, Tapio Mölsä, Tero, Teppo ja Risto Niemi, Pauli Päivinen, Kari Myyryläinen, Harri Hedgren, Tauno Hietala, Jari Vola, Petri Leppänen, Joona Laukka, Tea Vikstedt-Nyman, Orvokki Pajunen, Jyrki Tujunen. Puisto, Myyryläinen, Laukka ja Vikstedt-Nyman ylsivät kansainvälisesti kovimpiin suorituksiin, Vikstedt-Nyman teki jopa ME-ajan.

Moottoriurheilu oli myös vahva laji. Maailmanmestari Kalevi Vehkosen lisäksi parhaimmistoon kuuluivat Matti Salonen, Pentti Laaksonen/Hannu Laitinen, Kenneth Calenius/Juhani Vesterinen, Tommi Saarni, Göte Liljegren, Kari Tiainen, Hannu Kallio, Jouni Ahvenlammi/Teppo Leino, Esa Einola/Jari Laitinen, Marko Dammert , Sami Avoranta ja Marko Koskela.

Suunnistus nousi myös kv. tasolle. MM-mitaleille ylsivät Marita Ruoho ja Simo Nurminen sekä Timo Karppinen, muita menestyjiä olivat Ari Anjala, Hannu Kottonen, Jukka Mäkinen, Anja Junttila, Tapio Pussinen, Jari Laitamäki.

Melonnassa Keijo Ahvosen, Tor Wikströmin, Soile Kottosen ja Teppo Tulosen lopetettua kärkeen nousivat Timo Grönlund, Jyrki Hakala ja komean uransa päätteeksi myös Mika Savilahti ja Ilpo Nieminen. Kaikki arvokisaedustajia.

Purjehduksessa Juhani Bremer oli edelleen 70-luvulla ykkösnimi, hänen lisäkseen Seppo Nieminen ja nuoret tulokkaat Jari Keckman ja Vesa Lehtinen olivat mukana nuorten arvokisoissa.

Pöytätennis menestyi myös hyvin. Sen kärkinä Jouni Pukkila, Håkan Nyberg, Kari Kuusiniemi (nykyisin Korkeimman oikeuden presidentti), Jari Vuorinen, Markku Niemi, Tapio Simonen, Tuula Jaskari, Ulla Bäckman, myöhemmin Pasi ja Milla Valasti, Johanna Kaimio, Sari Suomalainen.

Sulkapallo, keilailu ja shakki olivat olivat uusia lajeja liiton kilpailuohjelmissa. Shakissa tulikin heti jo alussa SM-menestystä, lajin kärjessä Pertti Poutiainen, Yrjö Rantanen, Jouni Yrjölä, Kalevi Kaunonen ja Matti Piuva.

Jousiammunta oli myös uusi laji. Ismo Falck kehittyi lajissa jopa olympia- ja MM-mitalitavoitteisiin joukkuekisassa, hänen lisäkseen Tapio Paaso ja Marko Ainali nousivat nuorten arvokisoihin.

Talvilajit olivat myös laajasti harrastettuja. Hiihto sai nostetta Marjatta Kajosmaan menestyksistä, lajin parhaimmistoon nousivat 70-luvulla Erkki Ojala, Eero Ruonala, Jorma Aalto, Seppo Kolehmainen, Pasi Vahtera, Reino Tamper, Marja Auroma ja Merja Kivi, 80-luvulla Mari Hietala, Päivi Simukka, Susanna Hämäläinen, Elina Tamminen, Tarja Hölsä, Jaana Hirvonen, Mia Jalkanen, Anne Törö, Timo Kuorelahti, Kari-Pekka Kyrö, Ari Marjeta, Ari Hynninen, Kai Lippojoki, Hannu Manninen, Vesa Lempinen, Aki Viitasaari, Jari Tenno ja tietenkin olympiavoittajaksi noussut Marjut Lukkarinen (Rolig).

Mäkihypyssä Risto Oranen ja Harry Nakari olivat kärkinimiä (Oranen valmensi myös Jyväskylän Toverien nuorten ryhmää, josta nousi maan paras mäkimies Matti Nykänen).

Ampumahiihdossa Vesa Pöntiö ja Tiina Moilanen olivat kärkinimet.

Luistelu pysyi myös vahvana kansallisena ja kansainvälisenä lajina liitossa. Olavi Hjellman, Olavi Köppä, Jukka Salmela, Hannu Koivu, Pekka Kannus, Minna Hägg, myöhemmin Timo Järvinen (maailmanmestari Juhani Järvisen poika), Mikko Mäkinen, Jouko Vesterlund, Virve Mäkelä, Tarja Rinne, Juha Savolainen arvokisaedustajina kärjessä.

1970-luvulla TUL:n seuroissa alettiin harrastaa uusina lajeina voimanostoa, shukokai-karatea ja ITF taekwondoa. Menestys oli myös erittäin hyvä.

Voimanostossa maailmanhuipulla kilpailivat Yrjö Haatanen, Hannu Saarelainen, Anna-Liisa Prinkkala, Markku Pesonen, Raimo Lehtonen, Taina Hakala, Kari Ojalehto, Vuokko Viitasaari, Liisa Jurkko, Markku Vierikko, Kaj Lindström, Juhani Niemi, Kullervo Lampela, Viljo Karvinen, Helena Koponen, Samy Ärling, Jaana Paatelainen, Leena Jokitalo, Ano Turtiainen, Aatos Nevanpää, Helena Keinänen, Olavi Rintanen, Jarmo Laine.

Karatessa Jari Vesterinen, Mika Huhtanen, Esa Kaplas, Jouni Peltola, Jorma Uhtakari, Jouko Koskinen, Yrjö Pursiainen, Johanna Koskinen, Juhani Olenius, Tiina Ranki, Marko Toivonen, Riikka Kivelä ja Olli Ortiz olivat menestyneimmät.

Taekwondossa Pia Aaltojärvi, Janne Korhonen, Harri Ketamo, Sami Greus, Ismo Kukkonen kärkiniminä.

Palloilujen suosio kasvoi edelleen. Jalkapallossa mestaruussarjassa pelasivat eri vuosina Kuopion Elo, Helsingin Ponnistus, Kemin Into, Turun Pyrkivä, Kotkan Työväen Palloilijat, Mikkelin Pallo-Kissat ja FC Jazz Porista.

Koripallossa Karkkilan Urheilijat, Kankaantaan Kisa, Äänekosken Huima, Kotkan Työväen Palloilijat, Helsingin Kiri-60, Turun Pyrkivä, Helsingin Jyry, Raholan Pyrkivä, Forssan Alku menestyivät parhaiten ja näiden pelaajista iso joukko pääsi maajoukkue-edustajiksi.

Lentopallo oli myös vahva laji. Luolajan Kajastus oli 70-luvun maan ykkösseura, sen lisäksi Koiton Riento, Pirkkalan Viri, Helsingin Elite, Hyvinkään Ponteva, Karhulan Veikot, Rantaperkiön Isku (Isku Volley Tampere), Porin Pyrintö, Helsingin Kiri-60, Oulunsuun Heitto, Oulun Kisko, Varkauden Tarmo ja Pieksämäen Pyrintö. Lentopallossakin miesten ja naisten maajoukkueissa pelasi suuri joukko näiden seurojen pelaajia.

Jääkiekossa ei ollut yhtään mestaruussarjaseuraa TUL:sta, alemmissa sarjoissa kylläkin. Kasvattajaseuroina tunnettiin Musan Salama/Porin Kiekko-Salama, Forssan Alku, Varkauden Työväen Palloilijat, Turun Weikot, Tampereen Veikot, Ikurin Vire, Oulun Eka-Kiekko, jatkossa sitten Jyväskylän Lohi, TuTo Turusta ja Vantaan Kiekko.

Jääpallossa Jyväskylän Seudun Palloilijat oli ykkönen, Esko Tammilehto moninkertainen arvokisamitalisti.

Kaukalopalloa pelattiin myös useissa seuroissa, Jyväskylän Trio-90 menestyksekkäin.

Pesäpallossa Jyväskylän Lohi, Jokioisten Koetus olivat kärkiseuroja.

Palloiluseurat tekivät erinomaista koulutus- ja valmennustyötä, usealle parhaista pelaajista avautui paikka jopa suuriin ammattilaisseuroihin maailmalle.

Valmentajat

Iso merkitys menestykselle oli sillä, että TUL:n urheilun kehittämisen kaikki tieto välitettiin aina kaikille valmentajille, vetäjille ja seuroille (mm. kursseilla ja TUL-valmentajalehden kautta). Näin muodostui yhtenäinen TUL:n valmennuslinja ja –näkemys!

Suuri merkitys TUL:n urheilukehitykselle näiden 20 vuoden aikana oli liiton päätoimisten ja oman toimensa ohella toimineiden valmentajien muodostamalla valmentajaryhmällä, joka kokoontui säännöllisin välein yhdessä miettimään TUL:n urheilun kehittämistoimia.

Ryhmään ovat kuuluneet: hiihdon päävalmentajina Mauri Repo, Kari ja Kari-Pekka Kyrö, Risto Kirvesniemi, oto-valmentajina Jouko Elijoki, Risto Hallamaa ja Olavi Hämäläinen, mäenlaskun oto-valmentajana Valto Kykkänen, luistelun päävalmentajina Pentti Peltoperä ja Jouko Vesterlund, jääkiekon oto-valmentajana Rauno Arppe, nyrkkeilyn päävalmentajina Matti Hietanen ja Jouni Lipsanen, oto-valmentajana Ensio Anteroinen, painin päävalmentajina

Sauli Heinonen ja Heikki Liimatainen, oto-valmentajina Raimo Taskinen ja Tapio Sipilä, painonnoston oto-valmentajina Kauko Kangasniemi ja Asko Kajanoja, pyöräilyn päävalmentajina Paul Ahokas ja Markku Nieminen, suunnistuksen oto-valmentajina Tapani Huhta, Pekka Ollikainen, Veikko Kiili, Erkki Ylikoski, Eero Hakanen ja Unto Kanerva, uinnin päävalmentajana Kari Ormo ja oto-valmentajana Teuvo Juortamo, rytmisen kilpavoimistelun päävalmentajana Pulmu Puonti, pöytätenniksen oto-valmentajana Tapio Simonen, koripallon päävalmentajina Risto Piipari ja Jarmo Lehtonen, oto-valmentajina Jouko Kalenius ja Lauri Vekkilä, lentopallon päävalmentajina Terho Huovinen ja Olavi Pajala, oto-valmentajina Kari Heikkilä, Teuvo Virtanen, Ahti Papinsaari , tenniksen oto-valmentajana Heikki Merikoski, yleisurheilun päävalmentajina Klaus Peurla, Kauko Karttunen, Arvo Papunen, Markku Leppänen, Jaakko Honkanen, Jukka Paajanen, Tarja Koivisto, Kalevi Kiintonen ja Seppo Immonen, oto-valmentajina Jali Westergård, Reino Rinne, Erkki Päivärinta, Pentti Mähönen, Keijo Mahlamäki, Aki Partanen ja Mika Järvinen.

TUL:n huippu-urheilussa tiivistettiin yhteistyötä urheiluopistojen, erityisesti Kisakeskuksen ja Pajulahden kanssa, mutta myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja tutkimuslaitosten sekä Olympiakomitean kanssa. Unohtaa ei sovi myöskään laajan kansainvälisen yhteistyön ja kanssakäymisen (koulutus, leiritys) merkitystä liiton urheilulle.

TUL:n huippu-urheilusaavutukset kertovat eittämättä siitä, että TUL:n urheilulla oli erittäin toimiva ja tehokas järjestelmä, jossa seurojen ja seuraihmisten panos on aina ollut ratkaisevan tärkeää.

Teksti: Martti Kempas, valmennus-/lajipäällikkö (eläk.), liikuntatieteiden tohtori, sekä Antti Kempas, liikuntapäällikkö, olympiaurheilija

Kuva: TUL. Marjut Lukkarinen vuonna 2012.

Juttusarjan ensimmäinen osa: Viktor Damm ja Ponnistus
Juttusarjan toinen osa: 1919–1937
Juttusarjan kolmas osa: 1937–1945
Juttusarjan neljäs osa: 1945–1959
Juttusarjan viides osa: 1959–1972