TUL100 – nimiä, tekoja, tapahtumia: 1945–1959

Neljäs osa kirjoitussarjasta, jossa nostetaan esiin nimiä ja tekoja, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet TUL:n kilpa- ja huippu-urheiluun.

Nousukiitoa, yhteistoimintasopimuksia vai ei, hajaannusta

Maailmansodat olivat vihdoinkin päättyneet, alkoi rauhan ja suurten muutosten aika. Suomen kansainvälinen asema ja sisäpoliittiset voimasuhteet muuttuivat. Työväenliikkeelle avautui uudet toimintaedellytykset. Niin myös TUL:lle. Liiton toiminta kasvoi vauhdilla, aktiivisuutta ja innostusta löytyi kautta koko maan. TUL ja SAK korostivat yhtenäisyyttä.

TUL:n liittokokous 1945 asetti tavoitteeksi ”TUL:n nostamiseksi maan johtavaksi urheilujärjestöksi”. Ensimmäisissä sodanjälkeisissä liittojuhlissa oli yli 30 000 osallistujaa. Toiminnassa korostettiin huippu-urheilun ohella ”tavallista kilpaurheilua” ja kaiken kansan liikuntaa.

TUL sai ensimmäiset edustajansa Olympiakomitean valtuuskuntaan ja hallitukseen ja oli täysillä mukana Helsingin vuoden 1952 olympialaisten valmisteluissa. Yhteistoimintasopimuksia lajiliittojen kanssa allekirjoitettiin, yhteiset maajoukkueet muodostettiin ja arvokilpailu- ja SM-kisat avautuivat myös TUL:n urheilijoille.

TUL painotti seuraväen ja työntekijöidensä kouluttamista. Henkilökunnan koulutukseen kuului liikunnan tuntemuksen ohella muun muassa tiedottaminen, puhetaito ja kielten opiskelu (englanti, ruotsi, venäjä ja ranska).

1940-luvun loppupuoli menikin hyvässä hengessä, 1950-luku ei niinkään. Yhteistoimintasopimuksia tehtiin – ja purettiin. TUL ehdotti, SVUL ehdotti, SVUL kaatoi, TUL kaatoi. Valtiovaltakin pyrki vaikuttamaan valtakunnanliittoehdotuksineen.

Riidoista kärsivät urheilijat, erityisesti TUL:n urheilijat. Kun ei ollut yhteisiä kisoja, TUL laajensi omaa kansainvälistä kanssakäymistään lukuisten Euroopan maiden kanssa, mutta erityisesti Neuvostoliiton kanssa (YYA-hengen mukaisesti).

Helsingin olympialaiset yhdistivät urheiluväen, TUL oli täysillä mukana. Suuren urheilijajoukon lisäksi TUL:n seuroista tuli käytännön järjestelyihin satoja toimitsijoita ja työntekijöitä. Pelkästään yleisurheilussa oli TUL:sta yli 60 tuomaria ja toimitsijaa.

1950-luku ja varsinkin sen loppupuoli oli vaikeaa. Yhteistoimintasopimukset kankersivat, TUL:n sisäiset rivit johtotasolla hajosivat, riidat olivat repiviä ja jopa kohtalokkaita. Työväen urheiluliike hajaantui, iso osa seuroista liittyi 1956 muodostettuun Urheilun Tuki ry:een. Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto (TUK) perustettiin vuonna 1959.

Pajulahden urheiluopisto oli säätiöitetty – ja sen TUL myös menetti. Omaa urheiluopistoa tarvittiin, niinpä TUL rakensi Pohjan kuntaan Kisakeskus-opiston, joka vihittiin 1958.

Huippu-urheilussa menestystä, olympiahuumaa

1940-luvun loppu ja 1950-luku oli kilpa- ja huippu-urheilussa erittäin menestyksekäs. Liiton seuroista nousi suuri joukko urheilijoita olympia-, MM- ja EM-kisoihin, maaotteluihin sekä SM-kisojen palkintosijoille. Ohessa listausta parhaista nimistä ja saavutuksista.

Olympialaiset 1948, Lontoo

Yleisurheilijat Tapio Rautavaara, Oulunkylän Tähti (kultamitali keihäässä); Pauli Vesterinen, Rajamäen Kehitys (4. keihäässä); Soini Nikkinen, Vuoksenniskan Vesa; Yrjö Lehtilä, Turun Toverit (6. kuulassa); Valto Olenius, Forssan Alku (7. seipäässä); Olavi Luoto, Helsingin Kullervo 1 500 m; Kuuno Honkonen, Pietarsaaren Into, korkeus; Kyllikki Naukkarinen, Porin Pyrintö, 80 m aidat.

Painissa Kelpo Gröndahl, Reposaaren Kunto (hopeamitali); Reino Kangasmäki, Vaasan Toverit (pronssimitali); Taisto Lempinen, Popinniemen Ponnistus (4.); Veikko Männikkö, Seinäjoen Sisu (4.); Taisto Kangasniemi, Kankaanpään Meno (4.); Eero Virtanen, Vaajakosken Kuohu (6.); Sulo Leppänen, Rauman Työväen Urheilijat (6.)

Painonostossa Pentti Kotvio, Tampereen Yritys; pyöräilyssä Onni Kasslin, Helsingin Työväen Pyörä-Veikot (10.); uinnissa Margit Leskinen, Helsingin Työväen Uimarit.

Nyrkkeilyssä Matti Tammelin, Turun Toverit, ja Tauno Rinkinen, Helsingin Tarmo.

1940-luvun loppupuoli

Yleisurheilussa vuonna 1946 Rautavaara ja Lehtilä saavuttivat EM-kisoissa pronssia ja Helsingin Tarmon Regina Marjanen oli seitsemäs keihäässä. Muita maajoukkue- ja SM-menestyjiä olivat HKT:n Alpo Savolainen ja Voitto Jalava, Turun Pyrkivän Mauno Hurme, Tampereen Yrityksen Reino Siren, HU-41:n Rauni Salmi, Porin Pyrinnön Arvo Hyökyranta, TKT:n Arvo Karttu ja Tauno Karlsson, Jyryn Uuno Vierilä. Naisten SM-kisoissa vuonna 1949 TUL:n naiset nappasivat seitsemän mestaruutta kahdeksasta, mestareina Hilkka Helenius, Tampereen Kilpa-Veljet; Anna-Liisa Kurki, Lahden Kaleva; Kyllikki Naukkarinen, Porin Pyrintö; Maire Österdahl, Reposaaren Kunto (kaksi kultaa); Elli Kahila, Leppävaaran Sisu, ja Meeri Saari, Urjalan Taimi.

Hiihdossa kärkiniminä Urho Niemi, Kuusankosken Puhti; Tyyne Wideman, Mäntän Valo; ja Viljo Vellonen, Savonlinnan Jyry.

Luistelussa Mauri Suomalainen, HTL (EM 3.); Reino Evävaara, HTL; ja Margit Laakso, HTL.

Painissa olympiaedustajien lisäksi Lennart Viitala, Seinäjoen Sisu (EM 1.); Sulo Hostila, Popinniemen Ponnistus; Veikko Tarvainen, Varkauden Tarmo; ja Unto Räsänen, Valkeakosken Koskenpojat.

Nyrkkeilyssä kärkiniminä Elis Ask, Olavi ja Arvi Ouvinen, Helsingin Tarmo; Veikko Iskanius, Kotkan Kiri; Unto Rask, Kymintehtaan Kisa; Kalevi Pekkola, Lahden Kaleva.

Suunnistuksessa ykkösenä Elannon Iskun Olavi Mannonen ja Suunta-Veikkojen Saimi Nummi, melonnassa Hamarin Elon Henning Lindholm, Airisto-Melojien Pentti Dietrich ja Oiva Kottonen sekä Tampereen Vihurin Agda Koukkula.

Jalkapallon kärjessä Tampereen Pallo-Veikot, Turun Toverit ja Weikot, Kotkan Työväen Palloilijat, Helsingin Kullervo ja Rauman Työväen Urheilijat.

Jääpallossa Turun Pyrkivä, Viipurin Toverit (Helsinki) ja Porin Pallo-Toverit.

Koripallossa Helsingin Isku, Visa ja Työväen Maila-Pojat. Helsingin Tarmon naisten koripallojoukkue voitti Suomen mestaruuden 1948.

Pesäpallossa kärjessä TMP ja Kuusankosken Puhti, käsipallossa TuTo ja jääkiekossa Turun Voima ja Weikot sekä TPV, vesipalloa hallitsivat Turun ja Helsingin Työväen Uimarit.

Olympialaiset 1952, Helsinki

Yleisurheilussa Voitto Hellsten, Salon Vilpas; Valto Olenius, Forssan Alku (5. seipäässä); Maire Österdahl, Reposaaren Kunto (9. pituudessa); Meeri Saari, Urjalan Taimi (8. kuulassa); Erkki Kataja ja Soini Nikkinen, Lahden Kaleva (8. keihäässä); Jorma Valkama, Elannon Isku; Adolf Turakainen, Varkauden Tarmo; Erik Rönnholm, Helsingin Kullervo; Kauko Lusenius, Lohjan Louhi; Pentti Snellman, Porin Pyrintö; Albert Koskinen, Nokian Pyry; Toivo Telen, Helsingin Kisa-Toverit; Eino Leppänen, Jyväskylän Veikot.

Painissa Kelpo Gröndahl, Reposaaren Kunto (kultamitali); Arvo Kyllönen, Tainionkosken Tähti; Veikko Männikkö, Seinäjoen Sisu; Taisto Kangasniemi, Kankaanpään Meno (6.).

Painonnostossa Aarne Vehkonen, Jyväskylän Veikot; Frank Teräskari, Porin Pyrintö (9.).

Telinevoimistelussa Paavo Aaltonen ja Kalevi Viskari (Elannon Isku) sekä Kaino Lempinen (Turun Pyrkivä) saivat joukkuekisassa pronssimitalit. Vappu Salonen, Tampereen Kisa-Toverit; Maila Nisula, Lappeenrannan Työväen Urheilijat; ja Pirkko Pyykönen, Helsingin Jyry (joukkuekilpailu 5.)

Nyrkkeilyssä Pentti Niinivuori, Forssan Alku (9.); Ivar Malmikoski, Turun Jyry (9.); ja Pentti Kontula, Helsingin Työväen Nyrkkeilijät (9.). Taisto Tuominen, Kemin Into, varalla.

Pyöräilyssä Onni Kasslin, Aimo Jokinen, Pentti Kumpula, Olavi Linnonmaa ja Ensio Nieminen (Helsingin Työväen Pyörä-Veikot), Urho Siren (Toukolan Teräs), Helge Törn (Helsingin Vauhti-Veikot).

Uinnissa Mauno Valkeinen ja Aulis Kähkönen,Helsingin Työväen Uimarit; Raili Riuttala, Porin Pyrintö; ja Helge Vasenius,Helsingin Työväen Uimarit (uimahypyt).

Jalkapallossa Olavi Laaksonen ja Jorma Vaihela, Turun Toverit; Kalevi Lehtovirta, Turun Veikot. Tapio Pylkkönen, Helsingin Ponnistus, ja Sulo Parkkinen, Kotkan Työväen Palloilijat varalla.

Koripallossa Kalevi Heinänen, Tapio Pöyhönen ja Kalevi Sylander, Elannon Isku; Raimo Lindholm ja Tuomo Ristola, Työväen Mailapojat Helsinki; Eero Salonen, Helsingin Jyry.

Lisäksi pesäpallon näytösottelussa TUL:n joukkueessa pelasivat Paavo Reiju, Aimo Paavola, Paul Vainio, Pauli Lahtinen, Pauli Kilpiö, Osmo Juntto, Oiva Huuskonen, Jorma Harlin ja Reino Hakkarainen.

Olympialaiset 1956, Melbourne

Yleisurheilussa Voitto Hellsten, Turun Toverit (400 m pronssimitali); Jorma Valkama, Elannon Isku (pituus pronssimitali); Pentti Rekola, Turun Toverit; Hannu Rantala, Mäntän Valo.

Telinevoimistelussa Kalevi Suoniemi ja Martti Mansikka, Tampereen Kilpa-Veljet (joukkuekilpailu pronssimitalit).

Painissa Taisto Kangasniemi, Kankaanpään Meno (pronssimitali).

Nyrkkeilyssä Pentti Niinivuori, Forssan Alku (9.)

Talviolympialaiset 1952, Oslo

Pikaluistelussa Toivo Salonen, Pälkäneen Pyry.

Talviolympialaiset 1956, Cortina

Pikaluistelussa Toivo Salonen (1 500 m pronssimitali); Juhani Järvinen, Helsingin Työväen Luistelijat (1500 m 4.); Leo Tynkkynen, Lauritsalan Teräs.

1950-luku

1950-luvulla TUL valmensi ja kasvatti olympiaurheilijoittensa lisäksi suuren joukon maajoukkue-edustajia ja SM-parhaimmistoa.

Yleisurheilussa Olenius sai EM-hopeaa ja Österdahl pronssia 1950, Hellsten hopeaa ja Nikkinen pronssia 1954 (Nikkinen heitti keihään ME-tuloksen 1954). Muita menestyjiä Carol Lindroos, Veikko Hoffren,  Yrjö Puntti, Nils Nicklen, Matti Saukkonen, Runar Holmberg, Lasse Ketola, Hannes Koskelainen, Erkki Hopeasaari, Unto Mattson, Erkki Sairanen, Olavi Manninen, Kauko Nyström, Eila Helin.

Painissa Niilo Turkkila ja Ilmari Ruikka saivat MM-hopeaa 1950, Gröndahl 1953. Lisäksi Reijo Nykänen, Matti Rauhala, Petter Nordlund, Pentti Hämäläinen, Ivar Wacklin, Väinö Hakkarainen, Aarno Seppälä.

Nyrkkeilyssä Olli Mäki Kokkolan Jymystä oli noussut huippunimeksi, voittaen 1957 EM-hopeaa ja 1959 Euroopan mestaruuden. Kovia nimiä oli lisäksi Mauri Backman, Jorma Limmonen, Pekka Kokkonen, Paavo Roininen, Väinö Järvenpää.

Painonnostossa Vehkonen saavutti EM-hopeaa 1951, muita menestyjiä Tuure Tanni, Yrjänä Luja, Teuvo Salonen, Matti Siltanen, Yrjö Haatanen, Mikko Karppinen, Veli Karhu.

Telinevoimistelussa Aaltonen ja Veikko Huhtanen (Elannon Isku) saavuttivat MM-kisoissa kaksoisvoiton 1950, Aaltonen sai lisäksi kaksi hopeaa ja Huhtanen yhden (molemmat saavuttivat olympiakultaa 1948). Suoniemi saavutti EM-hopeaa 1957. Gunnar Karma, olympiamitalisti Lontoosta, oli edelleen  maajoukkuekunnossa. Nuoret Otto Kestola ja Hannu Rantakari ja Sakari Olkkonen nousivat myös huipulle.

Pikaluistelussa Juhani Järvinen voitti MM-kultaa yleisluistelussa 1959 ja EM-hopeaa 1959, Järvinen luisteli samana vuotena myös 1 500 m maailmanennätyksen. Salonen oli 1959 MM-kisoissa hopealla ja EM-kisoissa pronssilla. Jaakko Niemi ja Iris Sihvonen muita kärkinimiä.

Hiihdossa Tyyne Wideman, Saara Koivunen, Erkki Siili, Eero Salonen, Lauri Bergqvist, Arto Tiainen, Ahti Helin (yhdistetty) kärkiniminä.

Pyöräilyssä olympianimien lisäksi mainittava erityisesti Kasslinin veljessarja, Onni, Edvin, Pauli ja Veikko lukuisine TUL:n ja SM-mitaleineen. (Veikko täytti nyt 9. tammikuuta 2019 sata vuotta).

Uinnissa olympiaedustajien lisäksi Pekka Lundberg, Klaus Saavalainen, Toivo Myyryläinen, Juhani Forsman, Mirja Salonen, Heli Laippala kärkiniminä.

Melonnassa Tampereen Vihuri nousi maan ykkösseuraksi, Keijo Ahvonen ja Sirkka Ojanen.

Pöytätennis teki uutena lajina nousuaan, Niilo Vehkamo, Veikko Koponen, Kalevi Lehtonen ja Gunhild Valasti kärkiniminä.

Suunnistus lisäsi myös harrastajamääriä, Saimi Nummi, Veikko Rimpilä, Jouko Kattelus kärjessä. Moottoriurheilu sai sekin aktiivisen roolin, Eino Kulmakorpi, Yrjö HeikkalaKauko Jousanen, Antti Pajari ja Esko Lahti lajin huippuina.

Joukkuepelit lisäsivät rajusti suosiotaan, menestystäkin tuli. Jalkapallossa parhaimmistossa olivat Kotkan Työväen Palloilijat, Turun Pyrkivä ja Toverit. Kärkiniminä olympiaedustajien lisäksi Rainer Forss, Rainer Suojanen, Pertti Koivisto, Kalle Lahti, Aimo Sommarberg, Pentti Tähtinen, Pertti Vanhanen.

Jääpallossa Turun Pyrkivä ja Oulun Työväen Palloilijat kärjessä, jääkiekossa Tampereen Kilpa-Veljet, Porin Pallo-Toverit, Kymin Pallo, Kotkan Reipas, Töölön Vesa. Niminä mainittakoon Heino ja Kalevi Pulli, Seppo Nikkilä ja Erkki Suokko.

Koripallossa Työväen Mailapojat, Kotkan Työväen Palloilijat, Helsingin (Elannon) Isku, Helsingin Jyry, Eiran Riento, Helsingin Kisa-Toverit ykkösinä. Olympiaedustajien lisäksi pelaajista hyvin esillä olivat Matti Köli, Raimo Vartia, Hilkka Hakola.

Pesäpallossa TUL:lla oli useita huippuseuroja, Kuusankosken Puhti, Jyväskylän Veikot, TMP Helsinki, Loimaan Leisku, Jyväskylän Lohi miehissä ja Helsingin Veto, Lopen Urheilijat ja Äänekosken Huima naisissa.

Lentopallossa Eiran (Koiton) Riento, Järvensivun Kisa, Kymin Pallo, Helsingin Ponnistus, Porin Pyrintö olivat maan parhaimmistoa.

Vesipallossa Turun Työväen Uimarit ja Helsingin Työväen Uimarit ja uusi seura Helsingin Kuhat hallitsivat lajia.

1940-1950-luvuilla TUL:n urheilijat saivat 85 olympiaedustusta, 10 olympiamitalia ja arvokisamitaleita kaikkiaan 33. Voitto Hellsten nimettiin maan parhaaksi urheilijaksi 1955 ja Juhani Järvinen 1959. Tapio Rautavaarasta tuli kaiken kansan rakastama elokuva- ja laulajatähti. Kelpo Gröndahlista, Kuuno Honkosesta, Voitto Hellstenistä, Sulo Hostilasta ja Arto Tiaisesta tuli kansanedustajia. Muista muuten vain hienoja ja arvostettuja persoonia.

 

Teksti: Martti Kempas, valmennus-/lajipäällikkö (eläk.), liikuntatieteiden tohtori, sekä Antti Kempas, liikuntapäällikkö, olympiaurheilija

Kuva: Urheilumuseo. Kuvassa Kelpo Gröndahl (vasemmalla) ja Shalva Chikhladze Helsingin Olympialaisissa 1952.

Juttusarjan ensimmäinen osa: Viktor Damm ja Ponnistus
Juttusarjan toinen osa: 1919–1937
Juttusarjan kolmas osa: 1937–1945

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *