TUL100 – nimiä, tekoja ja tapahtumia: 1993–2019

02.09.2019

TUL:n kilpa- ja huippu-urheilu nyt

Nyt eletty neljännesvuosisata on ollut suurten muutosten aikaa. Muutokset ja mullistukset ovat näkyneet niin politiikassa, taloudessa kuin yhteiskunnallisessakin elämässä. Sosialistiset yhteiskuntajärjestelmät ovat romuttuneet, uusia kansallisvaltioita on syntynyt, Euroopan maiden integraatio on lisääntynyt, eletään EU-yhteistyön aikaa. Teknologinen kehitys on ollut valtavaa ja digitalisaatio on luonut aivan uudenlaiset näkymät kaikkeen ihmiskunnan tekemisiin.

Edistystä ja vakautta on haettu, mutta silti monet ristiriitaisuudet ovat lisääntyneet. Sodat, terrorismi, väkivaltaisuus eivät ole vähentyneet, taloudellinen epätasa-arvoisuus, köyhyys on jopa lisääntynyt. Pakolaisuus, valtavat muuttovirrat ovat kasvaneet hallitsemattomalla tavalla.

Muutoksia on tapahtunut myös kansainvälisessä ja kansallisessa urheilussa. Vaatimustaso on kasvanut ja kilpailu kiristynyt. Kansainvälisissä arvokilpailuissa on aikaisempaa enemmän osallistuvia maita: kesäolympialaisissa on nykyisin jo yli 200 maata ja talvikisoissakin 90 maata, kun vielä 80-luvulla luvut oli 140-150 kesälajeissa ja 40-50 talvilajeissa. Kilpailu mitaleista on koventunut.

Panostus urheiluun on lisääntynyt, se on merkinnyt voimien keskittämistä, tieteellis-teknisten tietojen parempaa hyväksikäyttöä, parempia harjoitusolosuhteita, täysipainoista valmentajien ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Huippu-urheilun julkisuus- ja viihdearvo on valtava.

Myönteisten seikkojen ohella myös lieveilmiöt ovat lisääntyneet. Urheiluihmiset joutuvat kamppailemaan rajun kaupallistumiskehityksen, ammattilaistumisen, väkivaltaisuuden, korruption ja dopingongelman puristuksessa. Nämä ovat muodostuneet urheilun uhkiksi.

Lajikirjo on lisääntynyt, Suomessakin harrastetaan kilpailumielessä yli sataa lajia. Vuoden 2020 olympialaisissa kilpaillaan nyt kiipeilyssä, rullalautailussa ja lainelautailussa. Urheilulajiksi hyväksytty ja harrastustaan kasvattava e-urheilu saattaa jatkossa nousta olympialajien arvokkaaseen seuraan (?). Menestystä ajatellen perinteiset lajit ovat menettäneet asemiaan uusille urheilumuodoille sekä teknologian mukana kehittyneille harrastuksille.

Urheilu on jakautunut aikaisempaa selvemmin ammattilaisurheiluun, amatöörikilpaurheiluun ja harrastusliikuntaan.

Suomen urheilun järjestökentässä on eletty muutosten aikaa. Suomen urheilu ja SVUL ajautui 90-luvun alussa taloudellisiin vaikeuksiin laman ja omien virheratkaisujensa seurauksena. Maan rakenteita rukattiin kovalla kädellä. Urheilukin sai osansa. Pelastamisen hintana SVUL lopetti toimintansa, muodostettiin ”kevytrakenteinen”  Suomen Liikunta ja Urheilu SLU (1993-2012). SLU muuttui Valoksi (2013-2016) ja vuonna 2017 Suomen Olympiakomiteaksi. Lajiliittojen asemaa vahvistettiin.

TUL säilytti kyllä itsenäisyytensä, mutta joutui luopumaan huippu-urheilustaan ja toimintansa pyörittämiseen tarkoitetuista resursseistaan eli rahasta ja henkilöistä. Tuolloin 1994 yhdessä vuodessa TUL menetti toimintarahoistaan 70 prosenttia ja työntekijöitä vähennettiin 75 prosenttia!

Huippu-urheilun toteuttaminen jäi lähes pelkästään seurojen varaan, liitto ja piirit pystyivät antamaan lähinnä henkistä tukea. Valtaosa liiton seuroista liittyikin heti lajiliittojen jäseniksi. Kotiutuminen lajiliittovetoiseen toimintaan kesti jonkin aikaa.

Nyt tarkasteltaessa lajiliittotoiminta on onnistunut varsin hyvin. TUL:n seurat ovat täysivaltaisia ja tasa-arvoisia seuroja lajiliitoissa ja Olympiakomitea-yhteistyö pelaa. TUL:n seurat tekevät erinomaista työtä ja niiden riveissä on edelleenkin useita huippu-urheilijoita ja -joukkueita. Toisaalta on kuitenkin todettava, että liiton aktiivisten seurojen määrä on laskenut ja menestys arvokilpailuissa myöskin.

Rakennemuutoksen jälkeen TUL on hakenut uudenlaista roolia yhteiskunnassa. Huippu-urheilun sijaan TUL painottaa toimintaa tavallisen liikkujan, lasten ja nuorten, työikäisen liikunnan harrastajien ja eläkeläisten hyväksi. TUL:n lasten ja nuorten urheilukoulut, liikunta-, taide- ja kulttuuritapahtumat, ay-liikunta, Liikkeelle-kampanja ja muut kuntotapahtumat, veteraanipäivät ja –risteilyt ovat tärkeitä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin eteen tehtävää matalankynnyksen toimintaa.

Lajitoimintakin on tietenkin ohjelmassa. TUL järjestää lajeissa avoimia mestaruuskilpailuja, neuvottelupäiviä, nuorten leirejä, perustason ohjaajakoulutusta. Liiton nuorilla urheilijoilla on mahdollisuus hakea tukea esim. Viljo ja Vieno Salon säätiöltä, Tapio Rautavaara-rahastolta,  Matti ja Hilkka Ahteen rahastolta, Urheiluopistosäätiöltä, Reino Frin Urheilusäätiöltä ja ammattiliitto JHL:ltä.

Huippu-urheilustakin on häivähdys mukana. TUL osallistuu useassa lajissa joka toinen vuosi järjestettäviin CSIT:n maailmankisoihin. Omia huipputapahtumia ovat jokavuotinen nyrkkeilyn GeeBee-turnaus.

Kesäolympialaiset 1996, Atlanta

Uinnissa Nummelan Kisaajien Jani Sievinen (hopeamitali ja 5.), Tampereen Työväen Uimareiden Kalle Varonen, Lahden Kalevan Petteri Lehtinen

Pyöräilyssä Helsingin Työväen Luistelijoiden Tea Vikstedt-Nyman (6., 7.), Helsingin Työväen Pyörä-Veikkojen Mira Kasslin (9.-12.)

Painissa Muhoksen Voiton Mikael Lindgren

Rytmisessä voimistelussa Elannon Iskun Katri Kalpala

Yleisurheilussa Korson Kaiun Valentin Kononen (7.), Kalannin Kisan Annemari Sandell (12.), Pakilan Visan Harri Hänninen, Porin Kenttä-Urheilijoiden Tiia Hautala.

Kesäolympialaiset 2000, Sydney

Uinnissa Nummelan Kisaajien Jani Sievinen (8.), Raision Urheilijoiden Jarno Pihlava

Painissa Ylä-Tikkurilan Kipinän Juha Lappalainen

Pyöräilyssä Helsingin Työväen Pyörä-Veikkojen Mira Kasslin

Rytmisessä voimistelussa Elannon Iskun Heini Lautala

Yleisurheilussa Korson Kaiun Valentin Kononen, Porin Yleisurheilun Tiia Hautala (8.)

Kesäolympialaiset 2004, Ateena

Uinnissa Raision Urheilijoiden Jarno Pihlava (11.), Nummelan Kisaajien Jani Sievinen

Yleisurheilussa Nokian Pyryn Esko Mikkola (11.), Porin Yleisurheilun Tiia Hautala ja Taina Kolkkala (10.), Turun Weikkojen Kirsi Valasti.

Kesäolympialaiset 2008, Peking

Uinnissa Vantaan Vesikkojen Emilia Pikkarainen

Yleisurheilussa Tuusulanjärven Urheilijoiden Antti Kempas ja Mikko Halvari

Kesäolympialaiset 2012, Lontoo

Uinnissa Vantaan Vesikkojen Emilia Pikkarainen

Yleisurheilussa Keski-Uudenmaan Yleisurheilun Antti Kempas, Turun Weikkojen Anne Halkivaha

(Painissa Imatran Power Twistersin Matti Kettunen oli valittu, mutta loukkaantumisen takia ei voinut kilpailla).

Kesäolympialaiset 2016, Rio de Janeiro

Painonnostossa Rovaniemen Reippaan Anni Vuohijoki (10.) ja Milko Tokola

Pöytätenniksessä Seinäjoen Sisun Benedek Olah

Rytmisessä voimistelussa Helsingin Elisen Ekaterina Volkova

Yleisurheilussa Salon Vilppaan Wilma Murto, Helsingin Jyryn Anne-Mari Hyryläinen, Turun Weikkojen Aleksi Ojala

Talviolympialaiset 1994, Lillehammer

Hiihdossa Lohjan Louhen Marjut Rolig (4., 8.), Liedon Lujan Mari Hietala

Talviolympialaiset 2002, Salt Lake City

Luistelussa Harjavallan Työväen Urheilijoiden Vesa Rosendahl ja Risto Rosendahl

Talviolympialaiset 2006, Torino

Luistelussa Helsingin Työväen Luistelijoiden Mika Poutala, Harjavallan Työväen Urheilijoiden Risto Rosendahl

Talviolympialaiset 2010, Vancouver

Luistelussa Helsingin Työväen Luistelijoiden Mika Poutala (5., 8.)

Talviolympialaiset 2014, Sotši

Luistelussa Helsingin Työväen Luistelijoiden Mika Poutala

Talviolympialaiset 2018, Pyeongchang

Luistelussa Helsingin Työväen Luistelijoiden Mika Poutala (4.)

CSIT:n Maailmankisat

Kansainvälisen olympiakomitean suojeluksessa on järjestetty vuodesta 2008 lähtien parin vuoden välein CSIT:n maailmankisoja, joihin on osallistunut useita tuhansia amatööriurheilijoita yli 30 maasta. TUL on ollut mukana alusta lähtien suurella joukolla ja hyvällä menestyksellä.

Voittoihin ovat yltäneet yleisurheilijoista Sanna Saarman, Sohvi Seppälä, Miia Kurppa, Anne Halkivaha, Reeta Parkkonen, Carita Kröger, Jatta-Julia Hanski, Johanna Mertanen, Marjo Starck, Henna Takkinen, Laura Sirkiä, Antti Kempas, Lasse Luotonen, Joni Peuraniemi, Pekka Reponen, Janne Harju, Miro Laurila, Otto Seppälä, Aleksi Ojala, Jani Kiiskilä.

Painijoista Makwan Amirkhani, Verneri Värekoski, Tiina Vainionpää, Tuomas Tarino, Tuomas Lahti, Imid, Makwan ja Toufan Ahmadi, Tapio Helminen, Einari Ukkola, Riku Liikkanen, Antti Mäkinen sekä junioreissa Kasperi Lehtonen, Jimi Haapaniemi, Jami Torjama, Veeti Väliahdet, Tino Ojala, Juha Lamberg, Roope Miettunen, Iiro Piippo ja Jesse Lohva.

Uimareista Heta Koivuluoma, Anni Katajamäki, Katariina Korpi, Konsta Kallinen, Aleksi Kanste junioreissa ja Mervi Hillukkala, Maarit Kestilä masterseissa.

Petankissa Leila Pirttilahti, Markus Barck/Taito Pietilä.

Lentopallossa naisten liittojoukkue (Rimini 2008)

Shakissa joukkuevoitto (Lignano 2015)

Pöytätenniksessä Seinäjoen Sisun Benedek Olah.

Maajoukkue- ja SM-taso

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana TUL:n seurat ovat valmentaneet ja kasvattaneet edellä mainittujen urheilijoiden lisäksi suuren joukon maajoukkue- ja SM-tason urheilijoita sekä hienoja joukkueita.

Yleisurheilussa mainittakoon Juha Pyy, Marika Salminen, Niina ja Sanna Saarman, Kirsi Rauta, Johanna Peiponen, Nghi ”Nipa” Tran, Juuso Rainio, Santtu Mäkinen, Jukka Savonheimo, Juha Hellsten, Tommi Sundell, Janne Ronkainen, Harri Uurainen, Marko Wahlman, Henri Kokkonen, Outi Sillanpää, Juha Kinnunen, Veijo Savikko, Eero Turpeinen, Timo Viljanen, Milja Thuresson, Tomas Wecksten, Oskari Lehtonen. Myös mm. Nooralotta Neziri, Matilda Bogdanoff, Aki Heikkinen, Eemeli Salomäki, Topi Raitanen ovat saaneet alkuoppinsa seurojemme urheilukouluissa.

Painijoista mainittakoon Ari Härkänen, Petteri Meskanen, Terho Kettunen, Sami Salminen, Antti Närvä, Tuomas Ojala, Ville Pasanen, Tuomas Tarino, Elias Kuosmanen, Tiina Vainionpää.

Nyrkkeilyssä Joni Turunen, Jani Rauhala, Ville Hukkanen, Joni Järvinen, Antti Pelli, Sami Sipilä, Sauli Leppiaho, Hanne Mäkinen, Hanna Rahkola, Marjut Lausti, Krenar Aliu. Ammattinyrkkeilyssä ovat kunnostautuneet seurojemme kasvatit Robert Helenius, Eva Wahlström, Amin Asikainen, Jussi Koivula, Edis Tatli.

Potkunyrkkeilyssä arvokisamitaleita ovat saavuttaneet Hanne Lauslehto (Mäkinen), Jenna Puurunen, Antti Rintanen, Akseli Saurama, Erika Rinne, Anton Poropudas.

Vapaaottelussa sarjansa ykköseksi maailmassa nousi Makwan Amirkhani.

Taekwondossa menestyneimpiä ovat olleet Ismo Mäkinen, Harri Ketamo, Tiia Kiviranta, Pauliina Hietaniemi, karatessa Olli Ortiz, Marko Koivu, Susanna Peltomäki, Kirsi Alamommo, Tiia-Liina Aavisto.

Judossa Henri Tuurala, Atte Palenius, Anne Hakamäki, Tomi Jaakkola, Pihla Matikainen, Valtteri Olin ovat esimerkkejä menestyneistä.

Pyöräilyssä on myös useita huippuja, jotka nousivat olympia- ja MM-kisoista ammattilaisiksi kuten Kari Myyryläinen, Joona Laukka, Jukka Heinikainen, Jussi Veikkanen, Jukka ja Mikko Vastaranta, Sari Saarelainen, Sanna Lehtimäki, Tiina ja Mika Nieminen. Maastopyöräilyn nimistä mainittakoon Noora Kanerva.

Triathlonin kärkinimiä ovat olleet Ghita Jahlström (Gerkman), Kari Gerkman, Tom Söderdahl, Merja Kiviranta, Heidi Hyvärinen.

Painonnostajista mainittakoon Jaarli, Samuli ja Benjamin Pirkkiö, Ali Oksala, Jari Hirvonen, Anni Vuohijoki, Meri Ilmarinen, voimanostajista Anna-Liisa Prinkkala, Raija Koskinen (Jurkko), Asko Sirviö, Leena Jokitalo, Vuokko Viitasaari, Mervi Rantamäki, Virpi Kehänen, Hannu Malinen, Sanna Apuli, Tuomas Huhtala.

Uinnissa alkumenestyksensä saivat mm. Jere Hård ja Mia Hagman, nykynimistä mainittakoon Ida Hulkko ja Anton Herrala.

Telinevoimistelussa Riku Koivunen, Niina Parjanen, Annukka Almenoksa, Janne Simola, Rosanna Ojala, Harri Palmroth, Eeli Mikkola ovat olleet jakson kärkiniminä.

Rytmisessä voimistelussa olympiaedustajien lisäksi MM-tasolla Maria Ringinen ja Jouki Tikkanen ovat hallinneet lajia sekä joukkueena Elise Helsingistä.

Aerobicissa ovat MM-mitaleita saavuttaneet Tuuli Matinsalo ja Sami Vaskola, muita kärkinimiä ovat olleet Laura Vihervä, Leena Enbom ja Erika Rautiainen, joukkueena Valkeakosken Koskenpojat on ollut maan ykkönen.

Joukkuevoimistelussa ja ryhmätanssissa hienoihin suorituksiin ovat yltäneet mm. Campuksen Koonto Jyväskylästä, Kotkan Kiri ja Kisailijat, Turun Jyry ja Pyrkivä, Helsingin Jyry ja Kotkat, Rekolan Raikas, Kellon TU, Haukiputaan Heitto, Rantaperkiön Isku, Kokkolan Jymy, Oulun Tarmo, Tampereen Sisu. Sisun Minetit ovat joukkuevoimistelun maailman kärkijoukkueena.

Suunnistuksessa Timo Karppinen, Jorma Nevala jatkoivat Marita Ruohon, Simo Nurmisen, Rauno Asikaisen ja kumppanien menestyksiä, hiihtosuunnistuksen puolella Katja Rajaniemi, Seppo Mäkinen, Hannu Kaikkonen ja Timo Sarkkinen.

Melonnassa edustustehtäviin ovat yltäneet Nina Itkonen (Riosa), Netta ja Olivia Malinen.

Pöytätenniksessä Pasi Valasti hallitsi vuosikausia miesten SM-kisoja ja pelasi mm. Saksan sarjoissa, naisten puolella Johanna Kaimio (Schupbach), Katja Nieminen, Noora Nieminen, Satu Karsikas kärjessä.

Moottoripyöräilyssa Jari Ahlbom, Jussi-Pekka Vehviläinen, Joonas Kylmäkorpi nousivat jopa MM-mitalitasolle.

Hiihdossa Marjo Viherkoski, Reijo Nykänen, Marke Rautiala, Topi Kuorelahti ja paralympialaisten kultamitalisti Tanja Kari ovat olleet kärkinimiä, myös tämän vuoden MM-edustajat Anne Lylynperä, Antti Ojansivu ja Anita Korva ovat nousseet seurojemme hiihtovalmennuksen kautta.

Pikaluistelussa Poutalan kanssa EM-viestihopeaa saavutti Harri Levo. Vesa Rosendahl toimii nykyisin Suomen Luisteluliiton puheenjohtajana.

Palloiluseuroissamme tehdään myös hyvää työtä, menestyviä aikuis- ja erityisesti nuorisojoukkueita. Koripallossa esillä ovat olleet KTP Kotkasta, Karkkilan Urheilijat/Karkkila, Salon Vilpas/Vikings, Ura-Basket Kaarinasta, Hyvinkään Ponteva, Forssan Alku, Äänekosken Huima, Raholan Pyrkivä, Jyväskylän Weikot.

Lentopallossa Isku-Volley/Rantaperkiön Isku, Korson Veto/Ducks, Mutalan Riento, Oulun Kisko, Karhulan Veikot, TuTo Volley, Akaa Volley, Pieksämäki Volley, Messukylän Toverit, Vilppulan Tähti, Raision Urheilijat.

Vesipallossa Kuhat Helsingistä, Turun Uimarit, Kuopion TU, Jyväskylän Saukot etunenässä.

Jääpallossa JPS Jyväskylästä saavutti vuosien hienon työn tuloksena miesten Suomen mestaruuden ja useita nuorten sarjojen SM-mitaleita. Kaukalopallossa Helsingin Jyry, Trio Jyväskylästä ja Hamarin Elo/Bewe ovat olleet menestyneimpiä.

Salibandyssa Keravan Kisa-Veikot oli jakson alkuvuosina maan kärkijoukkueita ja kasvatti useita nykyisiäkin maajoukkuepelaajia.

Jalkapallossa mainittakoon mm. Helsingin Ponnistus, Tampereen Pallo-Veikot, FC Jazz Pori, Musan Salama, PS Kemi, FC KTP Kotkasta, Turun Pyrkivä, Jyväskylän Pallokerho, futsalissa Someron Voima, Pihlavan TU, Sääksjärven Loiske.

Palloiluissa monet seuramme tekevät arvokasta kasvattajatyötä, jolloin lahjakkaat pelaajat (esimerkkinä Teemu Pukki) nousevat mestaruussarja- ja liigaseuroihin tai pelaavat ulkomaiden kovissa ammattilaisseuroissa.

TUL 100 vuotta – eikä suotta

Tässä kirjoitussarjassa on tuotu satamäärin esille nimiä kilpa- ja huippu-urheilun saralta. Korostettakoon, että tässä on vain läpileikkaus nimekkäimmistä urheilijoista ja joukkueista. Mutta liiton urheilijoita, harrastajia tai eri vastuutehtävissä mukana olleita henkilöitä on näkynyt myös urheilun ulkopuolisissa merkittävissä tehtävissä.

Kansanedustajia ovat olleet tai ovat mm. liiton puheenjohtajista Eino Pekkala, Väinö Leskinen, Penna Tervo, Olavi Saarinen, Osmo Kaipainen, Matti Ahde (kunniapuheenjohtaja), Kalevi Olin ja Sirpa Paatero. Muita kansanedustajanimiä ovat Martta Salmela-Järvinen, Yrjö Enne, Voitto Hellsten, Sulo Hostila, Kelpo Gröndahl, Arto Tiainen, Kuuno Honkonen, Kalevi Kivistö, Paavo Aitio, Tarja Halonen, Saara-Maria Paakkinen, Erkki Tuomioja, Matti Louekoski, Mikko Elo, Jouni Backman, Paavo Lipponen, Jukka Gustafsson, Ensio Laine, Esko Helle, Pekka Salla, Matti Saarinen, Markku Pohjola, Kari Laitinen, Seppo Tikka, Veijo Puhjo, Pentti Tiusanen, Martti Korhonen, Pekka Saarnio, Arto Seppälä, Juhani Surakka, Raimo Holopainen, Säde Tahvanainen, Merja Kuusisto, Kari Uotila, Esko-Juhani Tennilä, Pauli Uitto, Valto Koski, Susanna Huovinen, Lauri Ihalainen, Jutta Urpilainen, Tuija Pohjola, Reijo Laitinen, Erkki Virtanen, Pauli Räsänen, Mikko Immonen, Matti Semi, Katja Taimela, Risto Kalliorinne, Kauko Tuupainen, Marko Asell, Jussi Saramo.

Ministereinä ovat olleet Pekkala, Leskinen, Tervo, Saarinen, Kaipainen, Ahde, Paatero, Hostila, Aitio, Halonen, Tuomioja, Louekoski, Backman, Lipponen, Korhonen, Gustafsson, Huovinen, Ihalainen, Urpilainen sekä Keijo Liinamaa ja Seppo Lindblom.

Tasavallan presidenttinä on toiminut Tarja Halonen ja TUL:n kunniajäsen n:ro 1 Urho Kekkonen.

Kulttuurin saralla kunnostautuneita tullilaisia on mm. Tauno Palo, Kaarlo Oksanen, Tapio Rautavaara, Pentti Viljanen, Uljas Kandolin, Aapo Vilhunen, Matti Tuominen, Lauri Viita, Eevi Kaasinen, Jukka Itkonen, Ismo Pyykkö, Eino Grön, Esa Pakarinen, Matti Salminen, Anneli Saaristo, Dallape-yhtyeen jäsenet, Popedan Pate Mustajärvi, Leevi and the Leavingsin Gösta Sundqvist, Ratsian Rudi Lukkarinen, Tabula Rasan Jukka Salmela, Kummelin Heikki Hela.

Liikuntatieteiden ja historiankirjoituksen alalta mm. Pekka Kiviaho, Lauri Laakso, Jorma Tiainen, Kalevi Olin, Risto Telama, Eino Heikkinen, Pauli Vuolle, Hannu Itkonen, Kalervo Ilmanen, Kimmo Suomi (ent. TUL:n  pj), Jarmo Liukkonen, Harri Suominen, Taina Rantanen, Mirja Hirvensalo, Risto Sänkiaho, Helge Nygren, Voitto Raatikainen, Seppo Hentilä, Pentti Lahti, Teuvo Kolehmainen, Leena Laine, Ossi Viita, Mikko Mäkinen. Hentilä on kirjoittanut mahtavan historiasarjan TUL:n koko 100-vuotiselta taipaleelta.

Liiton koulutusaineistojen päätuottajina ovat Itkosen lisäksi olleet Lars Savonen ja Jali Westergård.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunta- ja nuoriso-osaston ylijohtajana toimii nykyisin Esko Ranto, hänen lisäkseen tältä alalta mainittakoon Sari Virta, Raija Mattila, Kimmo Aaltonen (isä kultamitalivoimistelija Paavo Aaltonen), Reijo Vartia, Timo Haukilahti ja Aimo Juvonen.

TUL on ollut aina vahva laaja-alainen liikunta-, kulttuuri- ja kasvatusjärjestö. Sen riveistä on noussut valtava määrä urheilijoita ja liikunnan harrastajia, sen toiminnan pyörittämisessä on ollut ja on eri rooleissa mittava joukko vapaaehtoistyötä tekeviä seuratoimijoita, seurojen, piirien ja liittotason tehtävissä toimivia organisaattoreita ja vastuunkantajia. Tämän toiminnan yhteiskunnallinen ja taloudellinen arvo on korvaamaton.

TUL:n 100-vuotiasta taivalta juhlittiin kesäkuun 13.–16. päivinä Helsingissä pidetyssä liittojuhlassa – upeassa tapahtumassa tuhansia esiintyjiä, tuhansittain osanottajia.

Liittojuhlan yhteydessä pidetyssä liittokokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja ja hallitus. 100 vuotta sitten puheenjohtajaksi tuli kymmenottelumestari Eino Pekkala, nyt uutta sataa vuotta alkaa luotsaamaan juoksija, entinen juoksujen päävalmentaja, Pajulahden toimitusjohtaja ja rehtori Lasse Mikkelsson.

Kiitokset ja onnittelut satavuotisesta taipaleesta – työ jatkukoon !

 

Teksti: Martti Kempas, valmennus-/lajipäällikkö (eläk.), liikuntatieteiden tohtori, sekä Antti Kempas, liikuntapäällikkö, olympiaurheilija

Kuva: TUL. Benedek Olah CSIT:n Maailmankisoissa Varnassa vuonna 2010.

Juttusarjan ensimmäinen osa: Viktor Damm ja Ponnistus
Juttusarjan toinen osa: 1919–1937
Juttusarjan kolmas osa: 1937–1945
Juttusarjan neljäs osa: 1945–1959
Juttusarjan viides osa: 1959–1972
Juttusarjan kuudes osa: 1973–1993